Glaston sijoituskohteena


Factsheet

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Factsheet


Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Glaston on tarkentanut strategiaansa kaudelle 2018–2021 vastatakseen entistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. Strategia pysyy pohjimmiltaan samana, mutta siihen on tehty muutamia tarkennuksia. 

Mikä strategiassa tarkentuu?

Keskitymme ydinliiketoimintaamme eli lämpökäsittelyteknologioihin ja palveluihin, sekä selvitämme ydinliiketoimintoihin kuulumattomien liiketoimintojen mahdollista divestointia.

Kehittyvillä teknogioilla (ET) on vahva rooli kehityksessämme ja ne luovat kasvupotentiaalia. Jatkamme uusien kehittyvien teknologioiden ja innovatiivisten yritysten kartoittamista kehittääksemme ja kaupallistaaksemme älylasi-innovaatioita.

Nostamme tuotteidemme ja palveluidemme digitalisoinnin ja automaation tasoa asiakkaidemme hyödyksi. Pääpaino on uusien laitteiden automaatiotason nostamisessa ja suorituskyvyn optimoinnissa datan analysoinnin ja tekoälyn keinoin koko niiden elinkaaren ajan.

Lasinjalostusteknologian toimiala on hajautunut ja koostuu monesta pienestä toimijasta. Tutkimme yrityskauppamahdollisuuksia, etenkin lasinjalostuskoneiden, huoltopalvelujen ja -ohjelmistojen alueilla. Markkinajohtajana tehtävämme on johtaa markkinoiden kehitystä.

Glastonin taloudelliset vuodelta 2016 säilyvät ennallaan:
– Markkinoiden kasvun ylittävä vuosittainen liikevaihdon kasvu (CAGR)
– Liikevoittomarginaali (EBIT) yli 8 prosenttia ilman kertaluonteisia eriä kauden päättyessä
– Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) yli 20 prosenttia kauden päättyessä

Lisäksi Glaston hakee kasvua kartoittamalla mahdollisia yritysostoja, etenkin lasinjalostusteollisuuden laite-, huoltopalvelu- ja ohjelmistoalueilla.


Toimitusjohtajan katsaus

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtaja Arto Metsänen vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa julkaistu 12.2.2019:

 ”Glastonin vuoden 2018 viimeisen neljänneksen kehitys oli hyvä. Glasstec-messut heijastuivat vahvasti neljänneksen, ja oikeastaan koko syksyn, kehitykseen. Messut olivat meille menestys ja vuoden viimeisen neljänneksen tilauskertymämme kasvoi 18 % vertailukaudesta. Saimme useita isoja tilauksia eri puolelta maailmaa ja erityisen positiivista oli Pohjois-Amerikan markkinoiden piristyminen. Neljänneksen liikevaihto laski hieman edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna.

Olen erityisen tyytyväinen kannattavuutemme kehitykseen viimeisellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoittomme parani merkittävästi ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli ennätyskorkea 8,8 %.

Vuosi 2018 oli kokonaisuudessaan, parista heikommasta neljänneksestä huolimatta, oikein hyvä. Tilauskertymämme kasvoi 4 % ja tilauskantamme kasvoi 12 % edellisvuodesta, mikä luo hyvät valmiudet vuoden 2019 kehitykselle ja samalla myös tuleville muutoksille. Liikevaihdon lievästä laskusta huolimatta vertailukelpoinen liikevoittomme parani 5,2 miljoonaan euroon edellisvuoden 5,0 miljoonasta eurosta.

Marraskuun lopussa luovuimme Tools-liiketoiminnastamme strategiamme mukaisesti. Liiketoiminnan myynnillä oli lievästi positiivinen vaikutus konsernin vertailukelpoiseen liikevoittoon. Divestointi tukee tavoitettamme parantaa kannattavuuttamme edelleen.

Syksyllä 2018 päivitetyssä strategiassamme kerroimme tavoitteestamme olla markkinakehityksen eturintamassa ja luoda samalla asiakkaillemme lisäarvoa uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien myötä. Tästä osoituksena ilmoitimme 25.1.2019 sveitsiläissaksalaisen Bystronic glassin yrityskaupasta. Bystronic glass on lasinjalostusmarkkinoilla toimiva globaali, high-end koneiden, järjestelmien, ohjelmistojen ja palvelujen toimittaja, jonka tuote- ja palveluvalikoima täydentää Glastonin tarjontaa täydellisesti.

Yrityskauppa, joka on alan suurin kahteenkymmeneen vuoteen, on vastauksemme markkinoiden kasvaviin tehokkuusvaatimuksiin, lasin kysynnän muutoksiin sekä kasvaviin huoltopalvelutarpeisiin. Se tukee tavoitettamme vahvistaa edelleen asemaamme lasinjalostuksen arvoketjussa ja monipuolistaa tarjontaamme arkkitehtuurimarkkinoille sekä täydentää ajoneuvolasimarkkinoiden tarjontaamme. Yhtiöiden yhdistäminen luo meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää asiakkaidemme hyväksi kokonaisvaltaisen tuote- ja palveluvalikoiman, joka kattaa tulevaisuudessa koko arvoketjun. Odotan innolla yhteistyötämme ja uskon vahvasti menestykseemme.”


Tulosohjeistus

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Tulosohjeistus

Glastonin näkymät vuodelle 2019, julkaistu 12.2.2019  vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa:

Yhtiön liiketoiminta on kausiluonteista ja historiallisesti vuoden ensimmäinen neljännes on yleensä heikoin ja viimeinen neljännes vahvin. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan alhaiset johtuen viime vuoden kolmannen neljänneksen ja neljännen neljänneksen alkupuolen uusien tilauksien alhaisesta määrästä.

Glastonin tiedonantopolitiikasta poiketen ja Bystronic glass -yrityskaupan aikataulusta johtuen, Glaston tulee antamaan tietoa koko vuoden 2019 näkymistään myöhemmässä vaiheessa.

Edelliset näkymät

Näkymät tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa, julkaistu 31.10.2018:
Glastonin näkymät ovat ennallaan. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).

Glastonin näkymät vuodelle 2018, 9.8.2018 julkaistun puolivuosikatsauksen mukaisesti:

Glastonin näkymät ovat säilyneet muuttumattomina. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).

Glastonin näkymät vuodelle 2018, 23.4.2018 julkaistun osavuosikatsauksen mukaisesti:

Edeltävän kuuden kuukauden tasainen tilauskertymä ja myönteinen markkinakehitys luovat hyvät edellytykset kannattavalle kasvulle vuonna 2018. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).

 

Näkymät vuodelle 2018, julkaistu 8.2.2018:

Vaikka tilauskanta oli vuoden 2017 lopussa edellisvuotta alhaisempi, toisen vuosipuoliskon hyvä tilauskertymä ja myönteinen markkinakehitys luovat hyvät edellytykset kannattavalle kasvulle vuonna 2018. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,4 miljoonaa euroa.)


Täsmennetyt näkymät 30.10.2017 julkaistun tammi-syyskuun 2017 osavuosikatsauksen mukaisesti:

Kolmannella vuosineljänneksellä lasinjalostusmarkkinoiden kehitys jatkui pääosin myönteisenä. Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen jatkuvan.

Glastonin tammi-syyskuun vertailukelpoinen liikevoitto oli 2,8 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin koko vuonna 2016. Aiemmin vuoden 2017 vertailukelpoisen liiketuloksen arvioitiin paranevan vuodesta 2016.

Glaston täsmentää näkymiään ja arvioi nyt koko vuoden 2017 vertailukelpoisen liikevoiton olevan 4,0 – 5,5 miljoonaa euroa. (Aiemmat näkymät: Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

10.8.2017 julkaistun puolivuosikatsauksen mukaisesti:
NÄKYMÄT ENNALLAAN
Hiljaisen ensimmäisen neljänneksen jälkeen lasinjalostusmarkkinat aktivoituivat jonkin verran toisella vuosineljänneksellä.  Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen jatkuvan.

Alkuvuoden hyvä tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

26.4.2017 julkaistun Q1 2017 osavuosikatsauksen mukaisesti:

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä lasinjalostusmarkkinat olivat perinteiseen tapaan rauhalliset. Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen edelleen jatkuvan.

Edellisvuotta korkeampi tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

10.2.2017 julkaistun tilinpäätöstiedotteen mukaisesti:

Lasinjalostusmarkkinoiden kehitys oli myönteistä vuoden 2016 lopulla. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä merkkejä markkinoiden heikkenemisestä ja myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Hyvästä kysyntätilanteestä huolimatta investointipäätöksiä mietitään usein aiempaa pidempään epävarman maailmantalouden ja -poliittisen kehityksen takia.

Edellisvuotta korkeampi tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Ensimmäiselle neljännekselle ajoittuu suhteellisen pieni määrä toimituksia, minkä johdosta jakson vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)


31.10.2016 julkaistun Q3 2016 osavuosikatsauksen mukaisesti:

Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasinjalostusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän myönteisesti ja uusien konetilausten kasvavan selvästi kolmanteen neljännekseen verrattuna.

Toisen neljänneksen hyvä tilauskertymä ja toimitusten painottuminen neljännelle vuosineljännekselle kasvattavat loppuvuoden liikevaihtoa huomattavasti aikaisempiin neljänneksiin nähden. Tehdyt säästötoimenpiteet myös vaikuttavat tulokseen positiivisesti.

Glaston tarkensi näkymiään 4.8.2016. Glaston arvioi vuoden 2016 liikevaihdon jäävän noin 105–110 miljoonan euron tasolle ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan noin 2–4 miljoonaa euroa. (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,1 milj. euroa).

9.8.2016 julkaistun Q2 2016 puolivuotiskatsauksen mukaisesti: Glastonin näkymät vuodelle 2016
Vuoden toisella puoliskolla lasinjalostusmarkkinoiden odotetaan säilyvän haastavina taloudellisen epävakauden jatkuessa.

Euroopassa talouden näkymien heikentyminen ja toimintaympäristön lisääntynyt epävakaus heijastuu asiakkaiden investointipäätöksiin.Tästä huolimatta Keski- ja Itä-Eurooppa tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Pohjois-Amerikan markkinalta odotamme vakaata kehitystä. Etelä-Amerikassa markkinat jatkuvat hiljaisina varsinkin Brasiliassa. Aasian markkinoilta odotamme varovaista kasvua.

Glaston arvioi vuoden 2016 liikevaihdon jäävän noin 105 – 110 miljoonan euron tasolle ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan noin 2 – 4 miljoonaa euroa. (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,1 milj. euroa).

28.4.2016 julkaistun Q1 2016 osavuosikatsauksen mukaisesti: Glastonin näkymät vuodelle 2016 ennallaan

Glaston arvioi edelleen kokonaismarkkinoiden kehittyvän varovaisen myönteisesti. Pohjois-Amerikan markkinan sekä EMEA-alueen odotetaan kehittyvän myönteisesti.  Arvioimme Aasian markkinan pysyvän vakaana nykyisellä tasollaan. Kiinassa markkina-aktiviteetti jatkuu alhaisena. Etelä-Amerikassa markkinat jatkuvat hiljaisina varsinkin Brasiliassa.

Lämpökäsittelykoneiden markkinoilla ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia ja arvioimme lämpökäsittelykoneiden kysynnän säilyvän edellisvuoden tasolla. Huoltomarkkinoiden näkymät ovat edelleen varovaisen myönteiset.

Glastonin näkymät säilyvät muuttumattomina. Hidastuneen markkinatilanteen ja laskeneen tilauskannan vuoksi arvioimme vuoden 2016 liikevaihdon jäävän hieman alle vuoden 2015 tason. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioimme olevan vuoden 2015 tasolla. (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 6,1 milj. euroa).

11.2.2016 julkaistun tilinpäätöstiedotteen mukaisesti: Glastonin näkymät vuodelle 2016

Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Glastonin markkinoilla esiintyi varovaisuutta. Vuotta 2016 tarkasteltaessa arvioimme kokonaismarkkinoiden kehittyvän varovaisen myönteisesti.

Odotamme Pohjois-Amerikan markkinan jatkavan hyvää kehitystään myös vuonna 2016. Arvioimme EMEA-alueen kehittyvän myönteisesti. Aasiassa odotamme Kiinan markkinan pysyvän vakaana nykyisellä tasollaan, ja Tyynenmeren alueelta odotamme kasvua.

Lämpökäsittelykoneiden markkinat jatkuvat kohtuullisen hiljaisina. Arvioimme uusien lämpökäsittelykoneiden kysynnän jäävän edellisvuotta heikommaksi alkuvuoden aikana. Haastavasta markkinanäkymästä huolimatta Glastonin asema markkinoilla on hyvä. Laaja tuotevalikoimamme vastaa erinomaisesti asiakkaiden tarpeisiin. Teknologiajohtajana jatkamme määrätietoista tuotekehitystyötämme, jossa digitalisaatio ja uudet teknologiat tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Huoltomarkkinoiden näkymät ovat varovaisen myönteiset. Kasvutavoitteitamme tukevat Glastonin vahva markkina-asema, kattava palveluverkosto ja ajanmukainen tuotevalikoima.

Hidastuneen markkinatilanteen ja laskeneen tilauskannan vuoksi arvioimme vuoden 2016 liikevaihdon jäävän hieman alle vuoden 2015 tason. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioimme olevan vuoden 2015 tasolla.  (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 6,1 milj. euroa).

 

 


Liiketoiminta-alueet

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Liiketoiminta-alueet

Glastonin liiketoiminta jakaantuu Machines ja Services -liiketoiminta-alueisiin. Tuotteemme ja palvelumme suuntautuvat pääasiassa rakennus-, kaluste-, laite-, ajoneuvo- ja aurinkoenergiateollisuuteen.

Glastonin koneliiketoiminnan tarjoama kattaa laajan ja teknologialtaan edistyksellisen valikoiman lasinjalostuskoneita lasin tasokarkaisuun, taivutukseen, taivutuskarkaisuun ja laminointiin

Merkittävimmän tuoteryhmän muodostavat  tasokarkaisukoneet, ja FC™-karkaisulinjalla on vahva asema markkinoilla. Uudistettu ProL™-laminointilinja on saanut Glastonin asiakkailta hyvän vastaanoton.

Vahva markkina-asema, laaja tuoteportfolio, kestävät asiakassuhteet ja monipuolinen kehitystyö vievät Machines-liiketoimintaa strategian osoittamaan suuntaan.

Vuonna 2018 Machines liiketoiminnan liikevaihto oli 65,2 miljoonaa euroa.

Glastonin Services-liiketoiminnan tarjoamaan kuuluvat lasinjalostuskoneiden ylläpito- ja huoltopalvelut, koneiden päivitykset ja modernisoinnit sekä varaosat. Services-liiketoiminnan tarjoamat etävalvonta- ja diagnostiikkapalvelut sekä koulutus ja konsultointi auttavat asiakkaita tehostamaan prosessejaan.

Glastonin tarjoama mahdollistaa asiakkaiden tuotantokapasiteetin häiriöttömän ja tehokkaan käytön koneiden elinkaaren ajan. Kattava palveluverkosto on yksi Glastonin tärkeimmistä kilpailutekijöistä.

Vuonna 2018 Services-liiketoiminnan liikevaihto oli 37,6 miljoonaa euroa.


Tutkimus ja tuotekehitys

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Tutkimus ja tuotekehitys

Teknologiajohtajuutemme perustuu jatkuvaan, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, jolloin voimme tuoda jatkuvasti markkinoille entistä edistyksellisempää teknologiaa vastaamaan markkinoiden muuttuviin tarpeisiin.

Tuotekehitystämme ohjaa yhä syvempää teknologista osaamista vaativien ratkaisujen kehittäminen sekä digitalisaation tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Asemamme on erityisen vahva teknologisesti vaativimpien tuotteiden kehittäjänä. Glastonin kehittämät edistyksellisimmät lasinjalostuskoneet ovatkin nousseet standardien asemaan monessa maassa. Hallussamme on patentit kaikkiin merkittäviin ratkaisuihimme.

Karkaisukoneiden energiansäästö ja energiankulutuksen optimointi ovat olleet Glastonin tuotekehityksen tärkeimpiä ajureita. Työ on ollut tuloksellista, sillä syksyllä tehty kattava analyysi osoitti, että esimerkiksi matalaemissiivisten lasien karkaisuprosessissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 30 % viimeisten 10 vuoden aikana.

Vuonna 2018 tuotekehitysmenot olivat noin 3,7 % liikevaihdosta.

Glaston hyödyntää uutta teknologiaa ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia kehittääkseen tuottteistaan entistä parempia, tehokkaampia ja toimintavarmempia.

Glaston tuo lasinvalmistukseen uusia sensori-, prosessointi-, liityntä- ja pilvipalveluteknologioita. Hyödyntämällä pilvipalveluita ja IIoT:n tarjoamia mahdollisuuksia autamme asiakkaitamme käyttämään koneitaan mahdollisimman tehokkaasti.

Glaston on ollut mukana kalifornialaisessa nanoteknologiahankkeessa loppuvuodesta 2015 lähtien. Heliotrope Technologies kehittää markkinoille uutta elektokromista älylasiteknologiaa, joka antaa loppukäyttäjälle mahdollisuuden säätää esimerkiksi rakennukseen tai autoon tulevan lasin lämmön- ja valon läpäisevyyden tarkasti sekä nopeasti. Lisäksi etuna jo markkinoilla oleviin ratkaisuihin nähden on huomattavasti alhaisemmat tuotantokustannukset.


Miksi sijoittaa Glastoniin?

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Miksi sijoittaa Glastoniin?

Glaston on lasialan teknologioiden ja palveluiden edelläkävijä, joka vastaa globaalisti rakennus-, aurinkoenergialasi-, ajoneuvo- sekä kaluste- ja laiteteollisuuden lasinjalostustarpeisiin. Glastonin tuotteiden ja palvelujen kysyntä on riippuvainen lasin kysynnästä ja lasinjalostajien kapasiteetista.

Lasin kysynnänä odotetaan tulevina vuosina kasvavan noin 3-5 % vuodessa. Älylasikysynnän odotetaan kasvavan 12-15 %.

Kasvutekijät:

Rakentamisen kasvua ajaa:

  • Kaupungistuminen, turvallisuus; lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet
  • Ympäristötekijät » kasvava kysyntä energiansäästölaseille sekä uusille lasityypeille
  • Design » lasin käyttö rakennuksissa lisääntyy ja erityisesti erityislasin käyttö

Ajoneuvoteollisuuden kasvua ajaa:

  • Autojen määrän kasvu, erityisesti kehittyvissä maissa
  • Suunnittelu
    • Lasin suhteellinen osuus kasvussa, erityisesti erikoislasit
    • Ohuen lasin käyttö, kevyemmät autot

Aurinkoenergiateollisuuden kasvua ajaa:

  • Kasvava ympäristötietoisuus
    • Investointeja uusiutuviin energialähteisiin
  • Kustannukset
  • Pariisin ilmastosopimus 2015
  • Suotuisa sääntely-ympäristö
  • Glaston panostaa kasvustrategiansa mukaisesti aiempaa enemmän tuotekehitykseen ja kehittyviin teknologioihin. Vuonna 2018 R&D –menot olivat noin 3,7 % liikevaihdosta.
  • Glastonin teknologiajohtajuus perustuu jatkuvaan, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, jolloin voimme tuoda jatkuvasti markkinoille entistä edistyksellisempää teknologiaa vastaamaan markkinoiden muuttuviin tarpeisiin.
  • Tuotekehityksen keskiössä on digitalisaatio, joka mahdollistaa siirtymisen kohti automaattista lasin prosessointia.

Innovatiiviset lasiteknologiat sekä digitalisaatio tuovat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Alamme suunnannäyttäjänä perustimme tammikuussa 2017 Emerging Technologies -yksikön, joka tarjoaa konsultointi- ja suunnittelupalveluja älylasi- ja energialasi-ikkunoiden tuotantoon sekä aurinkoenergiasovelluksiin. Yksikkö toimii myös kyseisten tuotantolinjojen myyjänä ja toimittajana.

Glaston käy aktiivisesti keskusteluja eri yritysten kanssa uusien lasiteknologioiden kehittämisestä ja soveltamisesta käytäntöön. Glastonin rooli mahdollisissa tulevissa hankkeissa voi liittyä esimerkiksi edistyksellisiin lasipinnoitteisiin auto- ja ilmailuteollisuuden tuotteisiin tai lasiin liittyvien aurinkoenergiasovellusten tuotantolinjojen kehittämiseen ja kokoonpanoon.

Taloudelliset tavoitteet 2018-2021

  • Markkinoiden kasvun ylittävä vuosittainen liikevaihdon kasvu
  • Liikevoittomarginaali > 8%
  • Sijoitetun pääoman tuotto ROCE > 20%

Yritysostot- ja myynnit

Sijoittajat » Glaston sijoituskohteena » Yritysostot- ja myynnit

AjankohtaYhtiö/toimialaTapahtumaKuvaus
1981Tamglass OyOstoKyro hankkii omistukseensa vuonna 1970 perustetun Tamglass Oy:n koko osakekannan. 54,7 miljoonan markan liikevaihtoa tekevän Tamglassin viennin osuus on jo 93 %, ja henkilöstöä yhtiöllä on 148. Kyrosta tulee oston myötä monialayhtiö.
1985TecnomenOstoKyro laajentaa elektroniikkatoimiaan ostamalla Tamglassille automaatio- ja ohjausjärjestelmiä toimittavan Tecnomenin, joka toimii jo myös telekommunikaatioalalla.
1986Yhtiön metsänomistus ja sähkönjakelutoimialaMyyntiYhtiö myy koko metsäomistuksensa Suomi-Salamalle ja sähkön paikallisjakeluverkostonsa Oy Nokia Ab:lle.
1995Yhtiön metsäteollisuustoimialaMyyntiKyro myy metsäteollisuustoimialansa Metsä-Serla Oy:lle keskellä koko toimialan suurta myllerrystä.
1996Cattin MachinesOstoTamglass-ryhmään ostetaan sveitsiläinen turvalasikonevalmistaja Cattin Machines.
2002Finton OyOstoTamglass-ryhmän lasinjalostusliiketoiminta täydentyy lahtelaisella parvekelasivalmistaja Finton Oy:llä.
2002Uniglass OyOstoTamglass-ryhmän koneliiketoiminta täydentyy tamperelaisella tasokarkaisukonevalmistajalla Uniglass Oy:llä.
2003Z. Bavelloni Immobiliare S.p.A. ja Glasto Holding B.V. sekä Suomen Lämpölasi OyOstoKyro Oyj Abp osti italialaisen Z. Bavelloni Immobiliare S.p.A.:n ja hollantilaisen Glasto Holding B.V.:n kaikki osakkeet sekä enemmistöosuuden eristyslasielementtejä valmistavasta Suomen Lämpölasi Oy:stä. Tamglassin ja Bavellonin muodostamasta Glaston Technologiesista tulee maailman suurin lasinjalostuskonealan kokonaistoimittaja. Lisäksi lasinjalostuksen tarjonta laajenee Suomen suurimmaksi.
2005Vesivoiman ja kaukolämmön jakeluliiketoimintaMyyntiKonserni myy vuoden lopussa vesivoiman ja kaukolämmön jakeluliiketoimintansa.
2007EnergiatoimialaMyyntiKyro myy energiatoimialansa M-real Oyj:lle.
2007A+W Software AG GroupOstoGlaston ostaa saksalaisen A+W Software Groupin, josta muodostuu Glastonin kolmas liiketoiminta-alue, Software Solutions.
2009Tamglass Lasinjalostus Oy:n eristys- ja arkkitehtuurilasin jalostustoiminnotMyyntiGlaston Oyj Abp:n tytäryhtiö Tamglass Lasinjalostus Oy myy eristys- ja arkkitehtuurilasin jalostustoiminnot INTERPANE Glass Oy:lle.
2010LasinjalostustoiminnotMyyntiGlaston Oyj Abp:n yhteisyritys, lasinjalostusyhtiö INTERPANE Glass Oy:n myynti Rakla Finland Oy:lle.
2013A+W Software GmbHMyyntiMyyty Constellation Software Inc:in tytäryhtiölle Friedman Corporationille.
2014GlassrobotsOstoGlaston ostaa teollisoikeudet kaikkiin Glassrobots-tuotteisiin.
2015EsikäsittelykoneliiketoimintaMyyntiGlaston Italy S.p.A:n osakekannan myynti Glaston Italy S.p.A:n paikalliselle johdolle.
2017Esikäsittelykoneliiketoiminta Yhdysvalloissa ja KanadassaMyyntiGlaston jatkaa Bavelloni-esikäsittelykoneiden jälleenmyyjänä Meksikossa, Singaporessa ja Brasiliassa
2018TyökaluliiketoimintaMyyntiTyökaluliiketoiminnan myynti Bavelloni S.p.A:lle

Markkinatietoa


Toimintaympäristö

Sijoittajat » Markkinatietoa » Toimintaympäristö

Glaston on lasialan teknologioiden ja palveluiden edelläkävijä, joka vastaa globaalisti rakennus-, aurinkoenergialasi-, ajoneuvo- sekä kaluste- ja laiteteollisuuden lasinjalostustarpeisiin. Glastonin tuotteiden ja palvelujen kysyntä on riippuvainen lasin kysynnästä ja lasinjalostajien kapasiteetista. Lasin kysynnän odotetaan tulevina vuosina kasvavan noin 3–5 % vuosittain. Älylasikysynnän odotetaan kasvavan 12–15 %.

Lasin käyttö rakentamisessa lisääntyy kaupungistumisen myötä. Erityisvaatimukset laseille kasvavat muuttuvien ympäristötekijöiden, kasvavien turvallisuusmääräysten sekä energiavaatimusten johdosta. Ajoneuvoteollisuudessa lasin suhteellinen osuus autoissa on kasvussa ja varsinkin ohuen lasin käyttö lisääntyy. Aurinkoenergian, älylasien sekä energiatehokkaiden lasipakettien kasvua tukevat kasvava ympäristötietoisuus ja investoinnit uusiutuvaan energiaan. Valtaosa eli noin 80 % Glastonin teknologialla tuotetusta lasista toimitetaan rakennusalalle, noin 10 % ajoneuvoteollisuudelle, ja loput 10 % aurinkoenergia- sekä kaluste- ja laiteteollisuudelle.

Glaston toimii globaaleilla markkinoilla, ja yhtiön liiketoiminta on pitkälti sidoksissa globaalin investointikysynnän kehitykseen.


Markkinat

Sijoittajat » Markkinatietoa » Markkinat

Glaston on jakanut markkina-alueensa EMEA-alueeseen, Amerikkaan ja Aasiaan. EMEA-alue on perinteisesti ollut Glastonille vahva markkina. Vuonna 2018 EMEA-alueelta tuli noin 54 % yhtiön liikevaihdosta. Amerikan osuus Glastonin liikevaihdosta vuonna 2018 oli 27 % ja Aasian alueen osuus 19 %.

Euroalueen kasvu heikkeni hieman vuoden 2018 loppua kohti. Kauppapoliittiset jännitteet ja pitkään jatkunut hämmentävä Brexit-tilanne lisäsivät epävarmuutta edelleen. Keski-Euroopassa, varsinkin Saksassa ja Itävallassa, lasinjalostuksen investointiaktiviteetti jatkui kuitenkin hyvänä koko vuoden. Suomen lasirakenteiden käyttöturvallisuusmääräyksien tiukentuminen lisäsi kysyntää ja investointeja. Turkin tilanne säilyi muuttumattomana, eikä siihen ole odotettavissa muutosta ennen vuoden 2019 paikallisvaaleja.

Euroopan komissio ennustaa euroalueen kasvun jatkuvan, mutta hieman laantuvan vuonna 2019. Kasvua tukevat varsinkin Itävalta, Saksa ja Alankomaat. Saksan rakentamisen ennustetaan kasvavan ja suunniteltu turvalasimääräysten tiukkeneminen lisää erityisesti turvalasin ja laminoidun lasin kysyntää. Itä-Euroopan, ja varsinkin Puolan, lasinjalostuksen investointiaktiviteetin ennustetaan jatkuvan hyvänä.

Vuonna 2018 luottamus Yhdysvaltain talousnäkymiin oli edelleen vahvaa, ja BKT:n kehitys jatkui hyvänä. Kysyntä Glastonin markkinoilla ja asiakkaiden investointihalukkuus piristyivät selvästi katsauskaudella. Glastonin arvion mukaan tiukentuvat rakennusmääräykset ja lasin lisääntyneet laatuvaatimukset tukivat Glastonin tuotteiden kysyntää. Lisäksi Yhdysvalloissa viime vuoden alussa voimaan astuneella, investointien poistamista verotuksessa nopeuttavalla verouudistuksella, odotetaan olevan myönteinen vaikutus asiakkaiden investointihalukkuuteen.

Haasteet Meksikon, Keski-Amerikan ja Etelä-Amerikan markkinoilla jatkuivat.

Aasian ja Tyynenmeren alueen odotetaan olevan lasinjalostuksen nopeimmin kasvava markkina-alue seuraavien vuosien aikana. Kiinan lasiteollisuusmarkkinat ovat Aasian ja Tyynenmeren alueen suurimmat. Hintakilpailu on tiukkaa ja paikallisilla toimijoilla on kustannustietoisella markkinalla selkeä kilpailuetu. Glaston on kehittänyt Kiinan markkinoille kilpailukykyisen tuotteen, jota yhtiö ryhtyi markkinoimaan vuoden 2019 alussa.

Vuonna 2018 Kaakkois-Aasian markkinat kehittyivät myönteisesti, ja varsinkin Filippiineillä, Indonesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa kiinnostus energiatehokkaita lasiratkaisuja kohtaan oli hyvä. Intiassa ja sen lähimarkkinoilla kehitys oli tasaista. Markkina-aktiviteetti ja kysyntä sekä uusille lasinjalostuskoneille että modernisoinneille oli hyvää Australiassa ja Uudessa-Seelannissa katsauskaudella.


Kasvutekijät

Sijoittajat » Markkinatietoa » Kasvutekijät


Kilpailijat

Sijoittajat » Markkinatietoa » Kilpailijat

Lasiteknologiamarkkinat ovat vielä hajanaiset, ja alalla on paljon kilpailijoita. Haasteellisen markkinatilanteen johdosta alan toimijoiden yhdistyminen on vauhdittunut viime vuosina.

Machines-liiketoiminta-alueella Glaston on yksi maailman johtavista toimijoista. Tällä liiketoiminta-alueella Glaston tarjoaa asiakkailleen markkinoiden laajimman tuote- ja palveluvalikoiman.

Glaston on alansa suurin toimija, jonka merkittävimmät kilpailijat ovat Kiinassa. Kiinalaiset kilpailijat ovat vähitellen tulossa myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta toistaiseksi ne ovat vahvimpia kotimarkkinoillaan. Kiinalaiset toimijat ovat tuoneet mukanaan hintakilpailun, mutta Glaston pyrkii kilpailemaan tuotteidensa teknologisella laadulla ja kattavalla palvelutarjonnalla sekä olemalla maantieteellisesti lähellä asiakastaan.

Services-liiketoiminta-alueella Glastonin asiakaspalveluverkosto on alan laajin sekä maantieteellisesti että henkilömäärältään. Huoltotoimipisteitä on yhteensä yli 20. Myös Services- liiketoiminnan tarjoama palveluvalikoima on toimialueen kattavin. Glastonin kokonaisvaltainen Glaston Care -huoltosopimus erottaa Glastonin kilpailijoistaan. Yhtiö tarjoaa huoltopalveluita tuotteen elinkaaren jokaiseen vaiheeseen.

Huoltopalveluiden ulkoistamisaste vaihtelee markkinoittain siten, että se on alhaisempi kehittyvillä markkinoilla ja korkeampi kypsillä markkinoilla. Palvelujen käyttöä leimaa pirstaloituminen. Päivittäishuollot hoidetaan pääosin asiakkaan sisäisen huolto-organisaation voimin. Tämän lisäksi useat paikalliset toimijat toimittavat tietyn osa-alueen huoltopalveluja, kuten esimerkiksi mekaniikka- tai automaatiohuoltoa. Kilpailu on pääosin paikallista ja sitä käydään erityisesti koneen tai laitteen määräaikaishuolloista.

Osake ja osakkeenomistajat


Osaketyökalut

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Osaketyökalut


Osakepääoma ja historia

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Osakepääoma ja historia

Glaston Oyj Abp:llä on yksi osakesarja. Jokainen Glastonin osake, joka ei ole yhtiön omassa hallussa, oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Glastonin osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Taulukossa on esitetty yhteenveto yhtiön osakepääoman ja lukumäärän muutoksista vuodesta 2001 lähtien.

RekisteröintipäivämääräOsakkeiden lukumäärän muutosOsakepääoman muutos, EUROsakkeiden lukumääräOsakepääoma, EUR
9.4.2019+7 249 68945 976 31612 696 000
1.3.2019-154 906 508 *38 726 62712 696 000
13.2.2019-1193 633 13512 696 000
27.4.2018-75 200193 633 13612 696 000
27.3.2013+ 88 119 700193 708 33612 696 000
6.5.2011+ 3 092 501105 588 63612 696 000
4.4.2011+ 4 615 367102 496 13512 696 000
4.3.2011+18 530 76897 880 76812 696 000
25.11.2004+ 39 675 000+ 6 348 00079 350 00012 696 000
31.12.200139 675 0006 348 000
* reverse split

Valtuutukset

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Valtuutukset

Glaston Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous 10.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 20 000 000 osaketta.

Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta annista. Valtuutusta esitettiin käytettäväksi yhtiön kannalta tärkeiden järjestelyjen, kuten liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, tai sellaisiin muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin, joissa osakkeiden, optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja mahdolliseen annin suuntaamiseen on painava taloudellinen syy.

Yhtiön hallitus on valtuutettu päättämään kaikista muista osakeannin, optioiden sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien maksuajasta, merkintähinnan määrittelyperusteista ja merkintähinnasta tai osakkeiden, optio-oikeuksien tai erityisten oikeuksien antamisesta maksutta tai siitä, että merkintähinta voidaan maksaa paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka ja se kumoaa aikaisemmat valtuutukset.


Analyytikot

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Analyytikot

Saamiemme tietojen mukaan alla mainitut analyytikot tekevät sijoitusanalyyseja Glastonista. Analyytikot toimivat omasta aloitteestaan. Glaston ei vastaa heidän mielipiteistään.

Inderes Oy
Erkki Vesola
050 549 5512
erkki.vesola[at]inderes.fi

EVLI
Joonas Ilvonen
044 430 9071
joonas.ilvonen[at]evli.com


Osakkeenomistajat

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Osakkeenomistajat

Glastonilla oli 31.12.2016 hallussaan 788 582 kappaletta Glaston Oyj Abp:n osakkeita, mikä on 0,75% liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärästä ja äänistä.

Omien osakkeiden ostot ja luovutukset

201620152014201320122011
Omat osakkeet 1.1., kpl788 582788 582788 582788 582788 582788 582
Tilikaudella luovutetut osakkeet, kpl
Omat osakkeet 31.12., kpl788 582788 582788 582788 582788 582788 582

Listayhtiön osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista sekä Finanssivalvonnalle että asianomaiselle listayhtiölle. Listayhtiöllä puolestaan on velvollisuus julkistaa osakkeenomistajan tekemä liputusilmoitus.

Arvopaperimarkkinalaissa on määritelty rajat, missä tapauksissa tämä ns. liputusilmoitus on tehtävä. Ilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus saavuttaa tai ylittää 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosentin yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.

Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä faksitse numeroon 010 500  6515 tai sähköpostilla osoitteeseen agneta.selroos@glaston.net.

Lisätietoa Finanssivalvonnan internet-sivuilta.


Johdon liiketoimet

Sijoittajat » Osake ja osakkeenomistajat » Johdon liiketoimet

Johtohenkilöiden liiketoimien ilmoittaminen

Pyydämme Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) N:o 596/2014, ”MAR”) mukaisia Glaston Oyj:n johtohenkilöitä ja heidän lähipiiriään noudattamaan alla olevia ohjeita liiketoimien ilmoittamisessa 3.7.2016 alkaen:

Ilmoitukset on tehtävä Glaston Oyj:lle ja Finanssivalvonnalle välittömästi ja viimeistään kolmen (3) työpäivän kuluessa liiketoimen tekemisestä!

OHJEET LIIKETOIMI-ILMOITUSTEN TEKEMISEEN

1. Täytä liiketoimien ilmoittamista koskeva lomake

  • Lomake löytyy osoitteesta tästä
  • Lomakkeen täyttämisessä tarvittavia tietoja:
Glaston Oyj:n LEI-tunnus743700V3I7CLI3DJ8L62
Glaston Oyj:n osakkeiden kaupankäyntitunnuksetGLA1V
Glaston Oyj:n osakkeiden ISIN-kooditFI0009010219
Ilmoitusnumero (notification reference)Generoituu automaattisesti lomakkeelle (ei tarvitse täyttää)

2. Lähetä täytetty lomake sähköpostin liitteenä yhtiölle ja Finanssivalvonnalle välittömästi liiketoimen tekemisen jälkeen

  • Älä lähetä lomaketta postitse määräajan (3 työpäivää) lyhyyden vuoksi!
  • Lomake lähetetään sähköpostin liitteenä yhtiölle ja Finanssivalvonnalle seuraavasti:
    • Lähetys Finanssivalvonnalle:
    • Lähetys Glaston Oyj:lle:
      • Lähetä lomake sähköpostin liitteenä osoitteeseen trading(at)glaston.net
      • Ilmoita sähköpostissa myös puhelinnumero, josta sinut tavoittaa, mikäli Glastonilla tulee ilmoitukseen liittyen kysyttävää.
  • Ongelmatilanteissa ole yhteydessä osoitteeseen agneta.selroos(at)glaston.net tai taina.tirkkonen(at)glaston.net.

Glaston Oyj julkaisee saamansa ilmoituksen pörssitiedotteena viipymättä ilmoituksen saatuaan.

Lisätietoja johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimi-ilmoituksiin liittyvästä sääntelystä saat muun muassa Finanssivalvonnan sivuilta.

Viimeisimmät johtohenkilöiden liiketoimia koskevat tiedotteet

Hallinnointi

Glaston Oyj Abp:n hallinto ja johtaminen perustuvat yhtiön yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakeihin sekä NASDAQ Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Glaston noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys r.y:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015, joka on nähtävillä osoitteessa www.cgfinland.fi. Lisäksi toimintaa ohjaavat Glastonin omat toimintaperiaatteet ja -politiikat ja yhtiön arvot.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 on annettu erillisenä kertomuksena ja julkistettu yhdessä hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kanssa.


Hallitus

Sijoittajat » Hallinnointi » Hallitus

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1954, kauppatieteiden maisteri, KHT. Hallitusammattilainen. Hallituksen jäsen vuodesta 2010, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018.

Keskeinen työkokemus
Pöyry Oyj:n palveluksessa 1985-2010: Senior Advisor 2010, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 1999-2009; Infrastruktuuri & Ympäristö-liiketoimintaryhmän johtaja 1998-2000, Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmän johtaja 1997-1998, talousjohtaja 1988-1999

Keskeisimmät luottamustehtävät
Cargotec Oyj, hallituksen jäsen; Evli pankki Oyj, hallituksen jäsen; Pöyry Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja;  Havator Oy, hallituksen puheenjohtaja; Holiday Club Resorts Oy, hallituksen jäsen; 3Step It Group Oy, hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1962, diplomi-insinööri. Uponor Infra Oy, Toimitusjohtaja, Uponor Oyj, Toimitusjohtajan sijainen. Hallituksen jäsen vuodesta 2018.

Keskeinen työkokemus
Uponor Oyj, Tuotanto- ja logistiikkajohtaja, 2007-2013
Tetra Pak Market Operations, Johtaja, Converting EU, 2004-2007
Tetra Pak Asia &Americas, Johtaja, Converting Americas, 2001-2004
Business Unit Tetra Brik, Johtaja, Converting Americas, 1999-2001
Tetra Pak, Tuotantojohtaja, UK, 1997-1999
Tetra Pak, Tehtaanpäällikkö, Kiina, 1995-1997

Keskeisimmät luottamustehtävät
ei muita luottamustehtäviä

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1966, arkkitehti SAFA.
Arkkitehtitoimisto SARC Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsen vuodesta 2016.

Keskeisimmät luottamustehtävät: ei muita luottamustehtäviä

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1960, DI. Valmet Technologies Oy, johtaja, Energia ja palvelut, EMEA-alue, 2015-
Hallituksen jäsen 4.4.2017 lähtien.

Keskeinen työkokemus
Valmet Power Oy, Suomi, 2014-2015, johtaja, Energia ja palvelut, EMEA-alue, toimitusjohtaja
Metso Power Oy, Suomi, 2007-2014, johtaja, investointiprojektit; johtaja, EMEA-alue; toimitusjohtaja
Kvaerner Power Oy, Suomi, 2003-2007, johtaja, investointiprojektit; toimitusjohtaja
Kvaerner Pulping Oy, Suomi, 1996-2003, johtaja, soodakattilat; johtaja, kattilat; toimitusjohtaja (2000-2003)

Keskeisimmät luottamustehtävät: ei muita luottamustehtäviä

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1959, Tekniikan tohtori, MBA. Cargotec Oyj, Kalmar-liiketoiminta-alueen johtaja.Hallituksen jäsen vuodesta 2018.

Keskeinen työkokemus
Cargotec, Kalmarin Automation and Project -divisioonan johtaja, 2015-2016
Voith, Saksa, 2007–2015
Metso Oyj (Neles Automation, Valmet Automation ja Kajaani Automation), Suomi, Yhdysvallat ja Kiina, 1986–2007
Tampereen teknillinen korkeakoulu, Professori (osa-aikainen), 1998–2007
Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1983–1986

Keskeisimmät luottamustehtävät
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co. Ltd., Shenzhen, Kiina, hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta. Syntynyt 1971. DI, KTM. Ahlström Capital, Johtaja, Teolliset sijoitukset.  Hallituksen jäsen vuodesta 2017.

Keskeinen työkokemus
Corob Group, Toimitusjohtaja, 2013-2015; CPS Color Group, EVP, Laiteliiketoiminta (Corob), 2012-2013; Cargotec Oyj Abp:n palveluksessa 2006-2012: SVP, Takalaitanostimet 2008-2012 sekä VP, Liiketoiminnan kehitys 2006-2008; Bain & Company, eri tehtäviä, 1998-2006.

Keskeisimmät luottamustehtävät
Destia Oy, hallituksen jäsen
Enics AG, hallituksen jäsen

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Yhtiökokouskutsussa on ehdotus hallituksen kokoonpanoksi. Ehdokkaiden henkilötiedot julkistetaan Glastonin internetsivuilla yhtiökokouskutsun yhteydessä.

Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, ja hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti. Hallituksen vastuulla on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Hallituksen tehtävänä on valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja varmistaa, että yhtiökokouksen tekemät päätökset toimeenpannaan asianmukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, päättää toimitusjohtajan toimisuhteesta ja muista eduista. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja hyväksyy johtoryhmän jäsenten palkat ja muut edut. Hallitus hyväksyy johtoryhmän työjärjestyksen.

Hallitus päättää myös konsernia koskevista laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista. Tällaisia asioita ovat konsernin strategia, konsernin budjettien ja toimintasuunnitelmien hyväksyminen ja niiden toimeenpanon valvonta, yritysostot ja konsernin toiminnallinen rakenne, merkittävät investoinnit, sisäiset valvontajärjestelmät ja riskienhallinta, keskeiset organisatoriset kysymykset sekä kannustinjärjestelmät.

Hallitus vastaa lisäksi tilinpäätösraportoinnin valvomisesta, taloudellisen raportoinnin valvomisesta, sisäisen valvonnan ja tarvittaessa sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmän tehokkuuden valvomisesta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksen arvioinnista liittyen tilinpäätösraportointiin, lakisääteisen tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tarkastuksen valvomisesta, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastajayhteisön riippumattomuuden arvioimisesta erityisesti tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden hankinnan osalta sekä tilintarkastajan valintaan liittyvän päätösehdotuksen valmistelemisesta.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, yleensä 7–10 kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu edellä mainittujen kokousten lisäksi tarvittaessa. Hallitus on päätösvaltainen, jos enemmän kuin puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja tai hänen toimeksiannostaan muu konsernin johtajistoon kuuluva henkilö.


Johtoryhmä

Sijoittajat » Hallinnointi » Johtoryhmä

Glaston Oyj Abp:n toimitusjohtaja vuodesta 2009. Syntynyt 1956, diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus
CPS Colour Group Oy, 2005-2009, toimitusjohtaja; Consolis Oy, 2005, toimitusjohtaja;
Sandvik Tamrock Oy, 2003-2005, toimitusjohtaja; Sandvik Tamrock, 2002-2003, USA:n ja Meksikon johtaja;
Sandvik Tamrock Oy, 1998-2002, Etelä-Euroopan ja Lähi-idän johtaja.

COO ja integraatiojohtaja 1. huhtikuta 2019 alkaen ja toimitusjohtajan varahenkilö vuodesta 2015. Syntynyt 1974, kauppatieteiden maisteri.  Yhtiön palveluksessa vuodesta 2002.

Keskeinen työkokemus
Machines-liiketoiminnan johtaja 2016-2019; Glaston Oyj Abp, talousjohtaja 2012-2016; Glaston America Inc., 2010-2012 myyntijohtaja; Glaston Oyj Abp, 2007-2010, rahoituspäällikkö
Tamglass Finton Oy, 2005-2007, toimitusjohtaja; Tamglass Lasinjalostus Oy, 2002-2005, Business Controller
Finnforest Oyj, 1998-2002, useita taloushallinnon tehtäviä.

Johtoryhmän jäsen 1.4.2019 alkaen. Bystronic glass -liiketoiminnan johtaja. Syntynyt  1965, PhD Mechanical Engineering. Bystronic glassin palveluksessa vuodesta 2014.

Keskeinen työkokoemus
FELSS Holding, 2008-2014, toimitusjohtaja ja Chief Marketing Technology Officer
Schott AG, useita johtotehtäviä (ajoneuvot, kuluttajaelektroniikka, puolijohteet)

Glaston technologies -yksikön johtaja 1.5.2019 alkaen. Syntynyt 1958, insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986.

Keskeinen työkokemus
Glaston Emerging Technologies -yksikön johtaja 2017-2019; Finland Oy: 2016-2017; Amerikat-alueen johtaja, 2013-2016; Machines-liiketoiminnan johtaja; 2012-2013, Heat Treatment -tuotelinjan johtaja sekä  2009-2012, Services-liiketoiminta-alueen johtaja; Glaston Oyj Abp, 2007-2009, laatu- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja;
Kyro Oyj Abp, 2003-2007, teknologiajohtaja; Tamglass Engineering Ltd. Oy, 1999-2003, toimitusjohtaja
Tamglass Ltd. Oy, 1991-2003, useita johtotehtäviä; Tamglass Engineering Oy: 1989-1991, huoltopäällikkö
sekä 1986-1989, projekti-insinööri.

Talousjohtaja 19.9.2016 alkaen. Syntynyt 1970, kauppatieteiden maisteri ja MBA.

Keskeinen työkokemus
Basware Oyj, 2014-2016, Business control, johtaja; Outokumpu Oyj, 2012-2013 EMEA Stainless Coil -divisioonan talousjohtaja,  2007-2011 Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja; Tieto Oyj, 1997-2007 viestinnän ja sijoittajasuhteiden johtotehtäviä, talouden asiantuntijatehtäviä.

Toimitusjohtaja

Glaston Oyj Abp:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, jonka palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja vastaa Glaston-konsernin operatiivisesta johtamisesta Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen käsiteltävinä olevat asiat sekä toimeenpanee niiden tekemät päätökset. Toimitusjohtaja on Glastonin johtoryhmän puheenjohtaja ja ohjaa yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden ja -yksiköiden liiketoimintaa.

Johtoryhmä

Yhtiön johtoryhmään kuuluvat 1.4.2019 alkaen toimitusjohtaja, talousjohtaja, COO ja integraatiojohtaja, Bystronic glassin vetäjä sekä 1.5. alkaen Glaston technologies:n vetäjä.


Palkitseminen

Sijoittajat » Hallinnointi » Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitystoimikunnan ehdotuksen pohjalta.

Glastonin hallituksen jäsenten palkkiot koostuvat vuosittain yhtiökokouksessa päätettävästä vuosipalkkiosta sekä kokouspalkkiosta. Kokouspalkkio maksetaan jokaisesta hallituksen kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu.

4.4.2019 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Glaston Oyj Abp:n hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkio 40 000 euroa ja jäsenen palkkio 30 000 euroa. Hallituksen puheenjohtajan kokouspalkkio on 800 euroa kokouksista Suomessa ja 1 500 euroa kokouksista ulkomailla, ja jäsenen 500 euroa kokouksista Suomessa ja 1 000 euroa kokouksista ulkomailla. Hallituksen jäsenelle korvataan hallitustyöstä aiheutuvat matka- ja majoituskulut sekä muut välittömät kulut.

Hallituksen jäsenet eivät saa osakkeita tai osakejohdannaisia oikeuksia korvaukseksi jäsenyydestään yhtiön hallituksessa eivätkä he ole yhtiön kannustinohjelmien piirissä.

Vuonna 2018 hallitukselle maksetut palkkiot olivat yhteensä 237 425 euroa.

EuroaPalkkiot 2018Palkkiot 2017
Teuvo Salminen, hallituksen pj.49 00034 500
Sebastian Bondestam, hallituksen vpj *)29 875-
Anu Hämäläinen27 75024 500
Antti Kaunonen *)21 250-
Sarlotta Narjus27 75024 500
Kai Mäenpää27 75018 000
Tero Telaranta27 7506 500
Andreas Tallberg **)12 40047 200
Claus von Bonsdorff **)6 50024 500
Pekka Vauramo **)6 50024 500
Kalle Reponen ***)-6 000
Yhteensä237 425210 200

*) Hallituksen jäsen 10.4.2018 alkaen
**) Hallituksen jäsen 10.4.2018 asti
***) Hallituksen jäsen 4.4.2017 asti

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Glastonin hallituksen puheenjohtaja hyväksyy johtoryhmän jäsenten palkat ja muut edut.

Konsernin toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot muodostuvat kiinteästä kuukausipalkasta, vuosibonuksesta sekä pitkän aikavälin palkitsemiseen tarkoitetusta osakekurssin kehitykseen perustuvasta palkkiojärjestelmästä. Vuosibonus määräytyy Glastonin taloudellisen menestymisen pohjalta. Mittareina käytetään konsernin tulosta, liiketoiminta-alueen tai -yksikön tulosta sekä toimintokohtaisia tavoitteita. Toimitusjohtajan vuosibonuksen enimmäismäärä on 50 % vuosipalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenten vuosibonuksen enimmäismäärä on 40 % vuosipalkasta.

Yhtiön toimitusjohtajalla on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Mikäli yhtiö irtisanoo hänet, hänelle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Mikäli yhtiön osakkeista yli 50 prosenttia siirtyy uudelle omistajalle yritysjärjestelyn yhteydessä, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa työsopimus 1 kk:n isrtisanomisaikaa noudattaen, jolloin hänelle maksetaan kertaluonteisena erokorvauksena 200 000 euroa.

Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan varahenkilöllä on lakisääteisen järjestelmän ylittävä lisäeläkeoikeus. Toimitusjohtajalla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.

Glastonin osakeperusteiset kannustinjärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille, ja ne ovat osa konsernin kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön osakkeenomistajien ja konsernin johdon tavoitteet ja siten nostaa yhtiön arvoa.

Helmikuussa 2014 yhtiön hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä osaksi konsernin ja sen tytäryhtiöiden ylimmän johdon pitkäaikaista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Kannustinjärjestelmä on sidottu Glastonin osakekurssin kehitykseen. Järjestelmän ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2014-2016 ja siitä on  vuosittain käynnistynyt uusi jakso.

Kannustinohjelmasta vuosille 2015–2017 maksettiin palkkio keväällä 2018. Järjestelmän piirissä oli 29 Glastonin avainhenkilöä.

Tammikuussa 2016 Glastonin hallitus päätti uudesta jaksosta konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmässä. Tämä kattaa vuodet 2016–2018. Mahdollinen palkkio maksetaan rahana keväällä 2019. Vuonna 2016 alkaneen järjestelmän piiriin kuuluu 18 Glastonin avainhenkilöä.

Glastonin hallitus päätti 18.1.2017 uudesta jaksosta vuonna 2014 alkaneessa konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmässä. Uusi jakso kattaa vuodet 2017–2019, ja mahdollinen palkkio maksetaan rahana keväällä 2020. Vuonna 2017 alkaneen järjestelmän piiriin kuuluu 18 Glastonin avainhenkilöä.

Glastonin hallitus päätti 8.2.2018 uudesta jaksosta konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmässä. Uusi jakso kattaa vuodet 2018–2020, ja mahdollinen palkkio maksetaan rahana keväällä 2021. Vuonna 2018 alkaneen järjestelmän piiriin kuuluu 20 Glastonin avainhenkilöä.

Taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkiot vuosina 2018 ja 2017.

euroa20182017
Toimitusjohtaja Arto Metsänen
Rahapalkka422 319411 605
Tulospalkkiot--
Osakepalkkio23 040-
Rahapalkat yhteensä445 359411 605
Luontoisedut1 2421 114
Yhteensä446 601412 719
Lakisääteiset eläkemaksut (TyEL tai vastaava)74 33572 432
Vapaaehtoiset eläkemaksut57 46045 975
Muu johtoryhmä yhteensä
Rahapalkat1 134 7541 193 511
Irtisanomiskorvaukset--
Tulospalkkiot34 77651 381
Osakepalkkio48 000-
Rahapalkat yhteensä1 217 5301 244 891
Luontoisedut146 475139 721
Yhteensä1 364 0051 384 612
Lakisääteiset eläkemaksut (TyEL tai vastaava)163 948179 231
Vapaaehtoiset eläkemaksut22 36920 966

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Sijoittajat » Hallinnointi » Riskienhallinta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa Glastonin johtamisjärjestelmää. Riskienhallinta on olennainen osa suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisprosesseja ja sitä sovelletaan Glastonin kaikissa operaatioissa maailmanlaajuisesti. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen sekä toimintojen jatkuvuuden turvaaminen.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on puolestaan varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja informaatio luotettavaa.

Valvontajärjestelmän avulla valvotaan myös määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista.

Glastonin riskienhallinnan prosessia käsitellään yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä (Corporate Governance Statement). Konsernin riskeistä on kerrottu yksityiskohtaisemmin hallituksen toimintakertomuksessa ja rahoitusriskien hallinta on esitelty tarkemmin konernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Riskienhallinta on olennainen osa suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisprosesseja. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa liiketoiminnan tavoitteisiin ja toimintoihin liittyvien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuranta. Riskienhallinnan periaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä riskienhallintatoimintaohjeessa ja toimintatapa riskienhallinnan prosessikuvauksessa ja ohjeistuksessa.

Glastonin riskienhallinnan johtavana periaatteena toimii riskienhallintaprosessin jatkuva, systemaattinen ja tarkoituksenmukainen kehittäminen ja toimeenpano, millä pyritään riskien kattavaan tunnistamisen ja asianmukaiseen hallintaan.

Yhtiö on jakanut riskit käytännön riskienhallinnan näkökulmasta neljään eri ryhmään: strategiset riskit,  operatiiviset riskit, rahoitusriskit sekä vahinkoriskit.

Konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit on suojattu asianmukaisin vakuutuksin ja rahoitusriskien hallinnasta vastaa konsernin emoyhtiössä rahoitustoiminto.

Glastonin riskienhallintaprosessi käsittää seuraavat vaiheet: riskien tunnistaminen, riskien arvioiminen, riskien käsittely, riskeihin liittyvä raportointi ja tiedottaminen, riskienhallinnan toimenpiteiden ja prosessien valvonta, sekä liiketoiminnan jatkuvuuden suunnitteleminen ja kriisinhallinta.

Osana riskienhallintaprosessia merkittävimmistä riskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista raportoidaan yhtiön johdolle ja hallitukselle säännöllisesti, minkä perusteella johto ja hallitus voivat tehdä päätöksiä riskitasosta, jonka yhtiön liiketoiminta-alueet ja -yksiköt ovat mahdollisesti valmiita hyväksymään kussakin tilanteessa tai tiettynä aikana.

Käytännössä riskienhallinta koostuu asianmukaisesti määritellyistä tehtävistä, toimintatavoista ja työvälineistä, jotka on sopeutettu Glastonin liiketoiminta-alueiden, liiketoimintayksiköiden ja konsernitason johtamisjärjestelmiin. Riskienhallinnasta vastaa jokaisen liiketoiminta-alueen, liiketoimintayksikön ja konsernitason toiminnan johtaja. Riskien tunnistaminen on käytännössä Glastonin jokaisen työntekijän vastuulla.

Glastonin strategisena riskinä on ennen kaikkea merkittävä markkinaosuuksien menettäminen sekä teknologiseen kehitykseen liittyvä mahdollinen kilpailevan kone- tai lasinjalostustekniikan tulo markkinoille, mikä edellyttäisi Glastonilta mittavia tuotekehitysinvestointeja.

Konsernin merkittävimpiin operatiivisiin riskeihin lukeutuvat isojen asiakasprojektien hallinnointi, komponenttien saatavuus ja hintakehitys, tehokkaan immateriaalioikeuksien suojauksen ja tehokkaan tuotannon onnistuminen, alihankkijaverkoston hallinnointi sekä osaavan henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys.

Toimintaan liittyy rahoitusriskejä ja nämä muodostuvat valuutta-, korko-, luotto-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeistä. Kansainvälisen liiketoiminnan luonteen mukaisesti konsernilla on valuuttakurssivaihteluista johtuvia riskejä. Korkotason muutosten vaikutukset konsernin tulokseen aiheuttavat korkoriskin. Luotto- ja vastapuoliriski muodostuu pääasiassa asiakkaille annettuun maksuaikaan liittyvästä riskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että konsernin rahavarat ja luottolimiitit eivät riitä kattamaan liiketoiminnan rahoitustarpeita, tai että uuden rahoituksen hankkiminen niihin tarpeisiin aiheuttaa rahoituskustannusten selkeän nousun.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta, tuloksellista ja luotettavaa, ja että lainsäädäntöä ja muita säännöksiä noudatetaan. Konserni on määritellyt sen toiminnan keskeisille alueille konsernin laajuisesti noudatettavat periaatteet, jotka muodostavat perustan sisäiselle valvonnalle.

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat sen todentamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Konsernin sisäinen valvonta on hajautettu eri konsernitoiminnoille, jotka valvovat vastuullaan olevien hallituksen hyväksyminen toimintaohjeiden noudattamista. Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto ja controller-verkosto.

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Konsernin taloushallinnon organisaatio seuraa säännöllisesti segmenttien raportointia ja puuttuu raportoinnissa havaittuihin poikkeamiin sekä tarvittaessa tekee joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla.


Yhtiöjärjestys

Sijoittajat » Hallinnointi » Yhtiöjärjestys


Tilintarkastus

Sijoittajat » Hallinnointi » Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Glastonilla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi käsittää vaalia toimitettaessa kulumassa olevan tilikauden ja tehtävä päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat säännöllisesti hallitukselle.

Tilintarkastysyhtiö Ernst & Young Oy on toiminut Glastonin tilintarkastajana vuodesta 2010.

Ernst & Young Oy nimitti 5.4.2016 KHT Kristina Sandin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Yhtiön tytäryhtiöiden tilintarkastajina ovat toimineet pääasiassa Ernst & Young -yhteisöä edustavat tilintarkastusyksiköt kussakin maassa.

Vuonna 2018 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 287 000 euroa (253 000 euroa vuonna 2017), josta Ernst & Youngin osuus oli 262 000 euroa (234 000 euroa vuonna 2017). Ernst & Young Oy:n tilintarkastuskulut tilikauden 2018 tarkastuksesta olivat 221 000 euroa (223 000 euroa vuonna 2017).


Yhtiökokous

Sijoittajat » Hallinnointi » Yhtiökokous

Glaston Oyj Abp:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Se päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen ja sen sisältämän konsernitilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Varsinainen yhtiökokous päättää myös hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.

Glaston Oyj Abp:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se lain mukaan on pidettävä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ennen viimeistä ilmoittautumispäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi päättää julkaista tiedon yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa suomen- tai ruotsinkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Tämän lisäksi Glaston julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena.

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Myös hallitusehdokkaiden tulee olla läsnä heidän valinnastaan päättävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Glaston julkaisee kotisivuillaan internetissä hyvissä ajoin määräpäivän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee ilmoittaa vaatimuksestaan hallitukselle. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajilla on oikeus tehdä ehdotuksia ja kysymyksiä käsiteltävistä asioista.

Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on merkitty osakkeenomistajaksi osakasluetteloon 8 arkipäivää ennen yhtiökokousta. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten. Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa myös avustajaa.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Glaston Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2019 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. – 31.12.2018 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1. – 31.12.2018.

Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2018 vahvistetun taseen perusteella jaetaan pääomanpalautusta yhteensä noin 1 157 067 euroa, eli 0,03 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä 8.4.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Pääomanpalautus maksetaan 25.4.2019.

Hallituksen kokoonpano
Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti kuusi. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen nykyiset jäsenet Teuvo Salminen, Sebastian Bondestam, Antti Kaunonen, Sarlotta Narjus, Kai Mäenpää ja Tero Telaranta valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin Glastonin verkkosivuilla osoitteessa www.glaston.net.

Hallituksen palkkiot
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkioita korotetaan siten, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 40 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa.

Lisäksi yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että kokouspalkkiota maksetaan aikaisemman käytännön mukaisesti jokaisesta hallituksen kokouksesta, johon hallituksen jäsen on osallistunut, ja että kokouspalkkiota korotetaan siten, että puheenjohtajalle maksetaan 800 euroa kokouksista Suomessa ja 1 500 euroa kokouksista ulkomailla ja muille jäsenille 500 euroa kokouksista Suomessa ja 1 000 euroa kokouksista ulkomailla. Hallituksen kokouksesta, joka pidetään per capsulam maksetaan puolet normaalipalkkiosta. Lisäksi kullekin hallituksen jäsenelle korvataan hallitustyöstä aiheutuvat matka- ja majoituskulut sekä muut välittömät kulut. Lisäksi päätettiin, että palkkioon perustuvan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen suorittamisesta hallituksen jäsenille luovutaan.

Lisäksi yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että perustettavien tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiona jokaisesta kokouksesta, johon jäsen on osallistunut, 500 euroa. Kokouspalkkion lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 10 000 euroa ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 7 500 euroa.

Tilintarkastaja
Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen esityksestä tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristina Sandin.

Hallituksen valtuutus
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta osakeannista, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia osakkeita, sekä antaa optioita tai muita osakeyhtiölain 10 luvun mukaisia erityisiä oikeuksia osakkeisiin. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 4 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista.

Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kannalta tärkeiden järjestelyjen, kuten liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai sellaisiin muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin, joissa osakkeiden, optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja mahdolliseen osakeannin suuntaamiseen on painava taloudellinen syy.

Yhtiön hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin sekä optioiden ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien maksuajasta, merkintähinnan määrittelyperusteista ja merkintähinnasta tai osakkeiden, optio-oikeuksien tai erityisten oikeuksien antamisesta maksutta tai siitä, että merkintähinta voidaan maksaa paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus).

Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka, ja se kumoaa aikaisemmat vastaavat valtuutukset. Valtuutus ei sen sijaan kumoa yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen 26.2.2019 hallitukselle myöntämiä osakeantivaltuutuksia 7 600 000 osakkeen ja 46 000 000 osakkeen antamiseksi kyseisen yhtiökokouksen päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin.

Ylikurssirahaston alentaminen
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että emoyhtiön taseen 31.12.2018 mukaista sidottuun omaan pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa alennetaan siirtämällä kaikki siellä olevat varat 25 269 825 euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön ylikurssirahastoon on kertynyt merkittävä määrä varoja niin kutsutun vanhan osakeyhtiölain (734/1978) nojalla vuoteen 2004 asti tehtyjen kirjausten perusteella, ja erityisesti yhtiön pörssilistaukseen liittyneessä osakeannissa vuonna 1997, jolloin osakkeen senhetkisen nimellisarvon ylittävä osa uusien osakkeiden merkintähinnasta kirjattiin yhtiön ylikurssirahastoon. Ylikurssirahaston alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä.

Lisäksi päätettiin, että kaikista ylikurssirahaston alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.

Kutsu yhtiökokoukseen
Vuosikertomus 2018
Hallituksen ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
Nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
Toimitusjohtajan katsaus

Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja


Nimitystoimikunta

Sijoittajat » Hallinnointi » Nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi, ehdotus hallituksen jäseniksi ja ehdotus hallituksen jäsenten palkkioista. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Toiminnassaan nimitystoimikunta noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, yhtiöön sovellettavia arvopaperipörssin sääntöjä sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Nimitystoimikunta toimii listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamana osakkeenomistajien edustajista koostuvana toimikuntana.

Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön neljä suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Nimeämiseen oikeutetut yhtiön suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät vuosittain Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

Nimitystoimikunta on perustettu toimimaan toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet.

Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.

Toimikunnan jäsenillä ei ole oikeutta saada palkkiota toimikunnan jäsenyydestä. Jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Toimikunta voi tehtäviensä puitteissa käyttää yhtiön hyväksymillä kustannuksilla ulkopuolisia asiantuntijoita hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden löytämiseksi ja arvioimiseksi.

Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä. Ylimääräiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset tulee toimittaa yhtiön hallitukselle siten, että ne voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Nimitystoimikunnan päätökseksi tulee toimikunnan enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallituksen jäseniksi ehdotettavilla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Glastonin nimitystoimikunnan jäseniksi on 3.9.2017 omistustilanteen mukaan nimetty seuraavat henkilöt:

Lasse Heinonen (AC Invest Eight B.V.)
Jaakko Kurikka (Hymy Lahtinen Oy)
Sami Jormalainen (OP-Suomi Pienyhtiöt)
Esko Torsti (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen)

Asiantuntijajäsenenä toimii Glaston Oyj Abp:n hallituksen puheenjohtaja Teuvo Salminen.

Nimitystoimikunta valitsi 5.10.2018 pitämässään järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajaksi Lasse Heinosen.

Taloudellista tietoa


Avainluvut

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Avainluvut


Liikevaihto maantieteellisesti

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Liikevaihto maantieteellisesti

Liikevaihdon jakauma 2018


Taloudelliset tavoitteet

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Taloudelliset tavoitteet

Marraskuussa 2018 Glaston julkaisi tarkennetun strategiansa kaudelle 2018–2021 vastatakseen entistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. Strategia pysyy pohjimmiltaan samana, mutta siihen on tehty muutamia tarkennuksia. 

Glastonin taloudelliset vuodelta 2016 säilyvät ennallaan:
– Markkinoiden kasvun ylittävä vuosittainen liikevaihdon kasvu (CAGR)
– Liikevoittomarginaali (EBIT) yli 8 prosenttia ilman kertaluonteisia eriä kauden päättyessä
– Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) yli 20 prosenttia kauden päättyessä

Lisäksi Glaston hakee kasvua kartoittamalla mahdollisia yritysostoja, etenkin lasinjalostusteollisuuden laite-, huoltopalvelu- ja ohjelmistoalueilla.


Tulosohjeistus

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Tulosohjeistus

GLASTONIN NÄKYMÄT VUODELLE 2019, julkaistu tilinpäätöstiedotteessa 12.2.2019:

Yhtiön liiketoiminta on kausiluonteista ja historiallisesti vuoden ensimmäinen neljännes on yleensä heikoin ja viimeinen neljännes vahvin. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan alhaiset johtuen viime vuoden kolmannen neljänneksen ja neljännen neljänneksen alkupuolen uusien tilauksien alhaisesta määrästä.

Glastonin tiedonantopolitiikasta poiketen ja Bystronic glass -yrityskaupan aikataulusta johtuen, Glaston tulee antamaan tietoa koko vuoden 2019 näkymistään myöhemmässä vaiheessa.

Yhtiön lähiajan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja epävarmuustekijöitä on kuvailtu tarkemmin Lähiajan kehitykseen vaikuttavat tekijät ja epävarmuustekijät -osiossa

Edelliset näkymät

Näkymät tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa, julkaistu 31.10.2018:
Glastonin näkymät ovat ennallaan. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).


Näkymät tammi-kesäkuun 2018 puolivuosikatsauksessa, julkaistu 9.8.2018:

Alkuvuoden tilauskertymä ja myönteinen markkinakehitys luovat hyvät edellytykset kannattavalle kasvulle vuonna 2018.Toiselle vuosipuoliskolle painottuvan tilausennusteen johdosta vuoden viimeisen neljänneksen liikevoiton arvioidaan olevan selvästi muita neljänneksiä parempi.

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).

Näkymät tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsauksessa, julkaistu 23.4.2018:

Vuoden 2018 alusta lähtien lasinjalostusmarkkinoiden aktiviteetti oli hyvä. Glastonin tilauskertymän kehityksessä tapahtui positiivinen käänne neljänneksen lähestyessä loppuaan, ja myönteisen markkinakehityksen arvioidaan jatkuvan. Maailmantalouden vahvat kasvuodotukset tukevat tätä näkemystä. Investointipäätöksiä mietitään edelleen pitkään, mikä voi aiheuttaa tilausten viivästymistä ja vaihtelua neljänneksittäiseen tilauskertymään.

Edeltävän kuuden kuukauden tasainen tilauskertymä ja myönteinen markkinakehitys luovat hyvät edellytykset kannattavalle kasvulle vuonna 2018. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa uuden IFRS 15 -tuloutusstandardin mukaisesti).


Näkymät vuodelle 2018, julkaistu 8.2.2018:

Lasinjalostusmarkkinoiden kehitys parani asteittain vuoden 2017 kuluessa, ja Glaston odottaa myönteisen kehityksen jatkuvan kuluvana vuonna. Maailman talouden vahvat kasvuodotukset tukevat tätä näkemystä. Investointipäätöksiä mietitään edelleen pitkään, mikä voi aiheuttaa tilausten viivästymistä ja vaihtelua neljänneksittäiseen tilauskertymään.

Vaikka tilauskanta oli vuoden 2017 lopussa edellisvuotta alhaisempi, toisen vuosipuoliskon hyvä tilauskertymä ja myönteinen markkinakehitys luovat hyvät edellytykset kannattavalle kasvulle vuonna 2018. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2017. (Koko vuoden 2017 vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,4 miljoonaa euroa.)

 

Näkymät tammi-syyskuun 2017 osavuosikatsauksessa, julkaistu 30.10.2017:

Näkymien täsmennys
Kolmannella vuosineljänneksellä lasinjalostusmarkkinoiden kehitys jatkui pääosin myönteisenä. Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen jatkuvan.

Glastonin tammi-syyskuun vertailukelpoinen liikevoitto oli 2,8 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin koko vuonna 2016. Aiemmin vuoden 2017 vertailukelpoisen liiketuloksen arvioitiin paranevan vuodesta 2016.

Glaston täsmentää näkymiään ja arvioi nyt koko vuoden 2017 vertailukelpoisen liikevoiton olevan 4,0 – 5,5 miljoonaa euroa. (Aiemmat näkymät: Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

10.8.2017 julkaistun puolivuosikatsauksen mukaisesti:
NÄKYMÄT ENNALLAAN
Hiljaisen ensimmäisen neljänneksen jälkeen lasinjalostusmarkkinat aktivoituivat jonkin verran toisella vuosineljänneksellä.  Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen jatkuvan.

Alkuvuoden hyvä tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

26.4.2017 julkaistun osavuosikatsauksen mukaisesti:

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä lasinjalostusmarkkinat olivat perinteiseen tapaan rauhalliset. Maailmantalouden pitkään jatkunut epävakaus ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen tietyillä alueilla vaikuttavat asiakkaiden investointihalukkuuteen, ja päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Merkkejä markkinoiden pysyvästä muutoksesta ei ole kuitenkaan havaittavissa. Arvioimme myönteisen markkinakehityksen edelleen jatkuvan.

Edellisvuotta korkeampi tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016 vertailukelpoinen liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.)

10.2.2017 julkaistun tilinpäätöstiedotteen mukaisesti:

Lasinjalostusmarkkinoiden kehitys oli myönteistä vuoden 2016 lopulla. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä merkkejä markkinoiden heikkenemisestä ja myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Hyvästä kysyntätilanteestä huolimatta investointipäätöksiä mietitään usein aiempaa pidempään epävarman maailmantalouden ja -poliittisen kehityksen takia.

Edellisvuotta korkeampi tilauskanta, myönteinen markkinakehitys ja tehdyt säästötoimenpiteet luovat hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle vuonna 2017. Ensimmäiselle neljännekselle ajoittuu suhteellisen pieni määrä toimituksia, minkä johdosta jakson vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Arvioimme koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2016. (Koko vuoden 2016  vertailukelpoinen liiketulos 2,8 miljoonaa euroa.)

 

31.10.2016 julkaistun Q3 osavuosikatsauksen mukaisesti: 
Glaston tarkensi näkymiään 4.8.2016. Glaston arvioi vuoden 2016 liikevaihdon jäävän noin 105–110 miljoonan euron tasolle ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan noin 2–4 miljoonaa euroa. (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,1 milj. euroa).

9.8.2016 julkaistun Q2 2016 puolivuotiskatsauksen mukaisesti:
Vuoden toisella puoliskolla lasinjalostusmarkkinoiden odotetaan säilyvän haastavina taloudellisen epävakauden jatkuessa.

Euroopassa talouden näkymien heikentyminen ja toimintaympäristön lisääntynyt epävakaus heijastuu asiakkaiden investointipäätöksiin.Tästä huolimatta Keski- ja Itä-Eurooppa tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Pohjois-Amerikan markkinalta odotamme vakaata kehitystä. Etelä-Amerikassa markkinat jatkuvat hiljaisina varsinkin Brasiliassa. Aasian markkinoilta odotamme varovaista kasvua.

Glaston arvioi vuoden 2016 liikevaihdon jäävän noin 105 – 110 miljoonan euron tasolle ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan noin 2 – 4 miljoonaa euroa. (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,1 milj. euroa).

11.2.2016 julkaistun tilinpäätöstiedotteen mukaisesti: Glastonin näkymät vuodelle 2016

Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Glastonin markkinoilla esiintyi varovaisuutta. Vuotta 2016 tarkasteltaessa arvioimme kokonaismarkkinoiden kehittyvän varovaisen myönteisesti.

Odotamme Pohjois-Amerikan markkinan jatkavan hyvää kehitystään myös vuonna 2016. Arvioimme EMEA-alueen kehittyvän myönteisesti. Aasiassa odotamme Kiinan markkinan pysyvän vakaana nykyisellä tasollaan, ja Tyynenmeren alueelta odotamme kasvua.

Lämpökäsittelykoneiden markkinat jatkuvat kohtuullisen hiljaisina. Arvioimme uusien lämpökäsittelykoneiden kysynnän jäävän edellisvuotta heikommaksi alkuvuoden aikana. Haastavasta markkinanäkymästä huolimatta Glastonin asema markkinoilla on hyvä. Laaja tuotevalikoimamme vastaa erinomaisesti asiakkaiden tarpeisiin. Teknologiajohtajana jatkamme määrätietoista tuotekehitystyötämme, jossa digitalisaatio ja uudet teknologiat tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Huoltomarkkinoiden näkymät ovat varovaisen myönteiset. Kasvutavoitteitamme tukevat Glastonin vahva markkina-asema, kattava palveluverkosto ja ajanmukainen tuotevalikoima.

Hidastuneen markkinatilanteen ja laskeneen tilauskannan vuoksi arvioimme vuoden 2016 liikevaihdon jäävän hieman alle vuoden 2015 tason. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioimme olevan vuoden 2015 tasolla.  (Vuonna 2015 liikevaihto 123,4 milj. euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 6,1 milj. euroa).


Osinko

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Osinko

201820172016201520142013201220112010
Varsinainen osinko per osake0,03*)0,01*)-0,01 *)0,02*)0,01---
Ylimääräinen osinko per osake-
Osingot yhteensä0,030,01-0,010,020,01---

*) pääomanpalautus

Osinkopolitiikka

Glastonin osinkopolitiikan mukaisesti Glastonin tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoa tai pääomanpalautusta 30 – 50 prosenttia yhtiön osakekohtaisesta tuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Mahdollisten tulevien osinkojen tai pääomanpalautusten määrään ja maksuajankohtaan vaikuttavat muun muassa yhtiön taloudellinen asema ja tulevaisuudennäkymät. Lisäksi osinkopolitiikassa on otettu huomioon strategian mukaiset kasvutavoitteet ja kasvun edellyttämät rahoitustarpeet.


Laadintaperiaatteet

Sijoittajat » Taloudellista tietoa » Laadintaperiaatteet

Glaston Oyj Abp on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Pienissä yhtiöissä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Yliopistonkatu 7, 00100 Helsinki. Glaston Oyj Abp on Glaston-konsernin emoyhteisö.

Glaston-konserni on kansainvälinen lasiteknologiayritys. Glaston on yksi johtavista lasinjalostuskoneiden valmistajista maailmassa. Glastonin tuotevalikoima ja palveluverkosto ovat alan laajimmat. Glastonin liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä, joka muodostuu toimintasegmenteistä. Konsernin tukitoiminnot sisältävät pääkonttoritoiminnot.

Glaston Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Lue lisää

Glaston-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös sisältää Glaston Oyj Abp:n sekä sen tytäryritykset. Emoyhteisön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhteisön ja konserniyritysten tilikausi.

Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

Niiden standardien ja tulkintojen lisäksi, jotka on esitetty vuoden 2017 tilinpäätöksessä, konserni ottaa käyttöön seuraavat julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin vuoden 2018 tilinpäätöksessään tai myöhemmin.

IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 15 sisältää viisivaiheisen mallin asia­kassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen.

Tuloutus kirjataan määrään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu luovuttamiaan tavaroita tai palveluja vastaan. Liitetietovaatimukset laajenevat nykyisestä.

Uuden standardin periaatteiden mukaisesti Glaston tulouttaa asiakaskohtaisesti räätälöidyt lasinjalostuskonetoimitukset ajan kuluessa.  Tuloutustapana Glaston tulee soveltamaan cost to cost -menetelmää, eli valmistumisasteena (IFRS 15.39 mukainen suoritevelvoitteen täyttämisaste) käytetään projektille kertyneiden kustannusten osuutta verrattuna arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tuloutus tapahtuu ajan myötä sitä mukaa kun kustannuksia kertyy ja kirjataan projektille. Valmistusasteen mukainen tuloutus aikaistaa tuloutuksen aloitusta ja tuloutus jakaantuu nykyistä tasaisemmin koko projektin ajalle.

Taseessa muutos pienentää vaihto-omaisuuden keskeneräisten tuotteiden määrää.

Glaston soveltaa uutta standardia täysin takautuvasti 1.1.2018 alkaen ja laatii vuodelta 2017 oikaistun tuloslaskelman ja taseen.

IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 15 sisältää viisivaiheisen mallin asia­kassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen.

Tuloutus kirjataan määrään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu luovuttamiaan tavaroita tai palveluja vastaan. Liitetietovaatimukset laajenevat nykyisestä.

Standardin osatuloutuksen ehtojen täyttyessä, Glaston tulouttaa asiakaskohtaisesti räätälöidyt lasinjalostuskonetoimitukset ajan kuluessa.  Tuloutustapana Glaston tulee soveltamaan cost to cost -menetelmää, eli valmistumisasteena (IFRS 15.39 mukainen suoritevelvoitteen täyttämisaste) käytetään projektille kertyneiden kustannusten osuutta verrattuna arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tuloutus tapahtuu ajan myötä sitä mukaa kun kustannuksia kertyy ja kirjataan projektille. Valmistusasteen mukainen tuloutus aikaistaa tuloutuksen aloitusta ja tuloutus jakaantuu nykyistä tasaisemmin koko projektin ajalle.

Taseessa muutos pienentää vaihto-omaisuuden keskeneräisten tuotteiden määrää.

Niissä asiakaskohtaisesti räätälöidyissä lasinjalostuskonetoimituksissa, joissa osatulouksen ehdot eivät täyty, tuloutus tehdään kun konetoimitus on otettu asiakkaalla tuotantokäyttöön.

Glaston soveltaa uutta standardia täysin takautuvasti 1.1.2018 alkaen ja laatii vuodelta 2017 oikaistun tuloslaskelman ja taseen.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) 

IFRS 9 käsittää uuden ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostami­seen sekä mallin odotettuihin luottotap­pioihin perustuvasta rahoitusvarojen arvonalentumisen arvioinnista. sekä uudet yleisen suojauslaskennan vaatimukset

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan kolmeen arvostusryhmään: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Ryhmä määräytyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Glaston ottaa uuden standardin käyttöön 1.1.2018.

Standardimuutos ei vaikuta konsernin rahoitusvarojen luokitteluun. Standardi muuttaa konsernin lyhytaikaisten saamisten arvonalentumisen arviointia ja luottotappiovarauksen määrää, mutta muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) 

IFRS 16 korvaa nykyisen IAS 17 – Vuokrasopimusstandardin. IFRS 16:n mukaan kaikki yli 12 kk pitkät vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa. Vuokralle ottaja kirjaa taseeseen käyttöoi­keusomaisuuserän perustuen sen oikeu­teen käyttää kyseistä omaisuuserää sekä omaisuuserän nykyarvoa vastaavan vuokrasopimusvelan perustuen velvollisuu­teen suorittaa vuokramaksuja. Vuokralle anta­jan näkökulmasta raportointi säilyy saman­kaltaisena kuin nykyisin voimassaolevan standardin mukaan, eli vuokrasopimukset jaetaan edelleen rahoitusleasingsopimuk­siin ja muihin vuokrasopimuksiin.

Uudella vuokrasopimusstandardilla tulee olemaan vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan, taseeseen ja tunnuslukuihin. Uuden standardin mukaan Glaston kirjaa taseeseen nykyisten toimitila sekä autojen vuokrasopimusten sisältämiä varoja ja velkoja. Tuloslaskelmassa nykyinen vuokrakulu poistuu ja korvataan käyttöomaisuuserän poistolla ja rahoituskuluissa raportoitavalla korkokululla.  Glaston laskee uuden standardin vaikutukset seuraavan 12 kuukauden aikana ja ottaa uuden standardin käyttöön vaadittuna soveltamispäivänä.

Johto arvioi, että muilla julkaistuilla uusilla IFRS-standardeilla, IFRIC-tulkinnoilla ja muutoksilla olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin ei ole olennaista vaikutusta Glastonin konsernitilinpäätökseen tai sen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhteisön ja tytäryritykset. Emoyhteisöllä on tytäryrityksissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryritystensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan siirtymiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Glastonille. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Konsernin osakkuusyritykset, eli yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (omistusosuus yleensä 20 – 50 prosenttia), mutta ei määräysvaltaa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuudet osakkuusyritysten raportointikauden tuloksista on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tulosvaikutteisesti omina erinään. Osakkuusyritysosakkeiden kirjanpitoarvo konsernitilinpäätöksessä on konsernin osuus osakkuusyrityksen nettovaroista lisättynä mahdollisella hankinnasta aiheutuneella liikearvolla. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvolla ja tappioiden kirjaaminen lakkaa, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka se on taannut tai joihin se on muuten sitoutunut.

Muut osakkeet, tarkoittaen yrityksiä, joissa konsernin äänivalta on vähemmän kuin 20 prosenttia, on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja esitetty taseessa käypään arvoon, tai mikäli käypä arvo ei ole arvioitavissa luotettavasti, hankintamenoon, ja niiltä saadut osingot on esitetty tulosvaikutteisesti. 

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Realisoitumattomat voitot liiketapahtumista konserniyritysten ja osakkuusyritysten välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden suhteessa. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.

Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan emoyhteisön omistajille kuuluvasta tuloksesta ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä omana eränään. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään myös taseessa omassa pääomassa. Mikäli konsernilla on sopimukseen perustuva velvollisuus lunastaa määräysvallattomien omistajien osuus luovuttamalla käteisvaroja, erää käsitellään osana rahoitusvelkoja. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutettujen liiketoimien vaikutukset kirjataan omaan pääomaan, mikäli määräysvalta ei muutu. Näistä liiketoimista ei synny liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Mikäli määräysvalta menetetään, niin mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Laaja tulos kohdistetaan myös määräysvallattomille omistajille, vaikka määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.

Ulkomaiset tytäryritykset

Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.

Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.

Kun tytär- tai osakkuusyritys myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.

Valuuttamääräiset erät

Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tai toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot ostojen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen valuuttakurssieroihin.

Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi, lainoiksi ja muiksi saamisiksi, myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetuiksi rahoitusveloiksi.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernin sopimukseen perustuva oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään toiselle osapuolelle ja siirto täyttää IAS 39:n mukaiset taseesta pois kirjaamisen edellytykset.

Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Johdannaisten arvonmuutosten kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä, ovat kaupankäyntitarkoituksessa hankittuja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, joiden arvonmuutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Raportointikauden 2017 päättyessä konsernilla oli avoimia valuuttatermiinejä. Kauden 2016 päättyessä konsernilla oli sähkötermiinejä.

Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin.

Mikäli suojauslaskennan edellytykset täyttyvät, noudatetaan valuuttajohdannaisten osalta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa. Raportointikaudella 2017 suojauslaskentaa käytettiin projektien myyntisaatavien suojaukseen. Vuonna 2016 suojauslaskenta ei ollut käytössä. Jos suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa suojausinstrumenttien tulos kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Johdannaisinstrumentit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Johdannaisten myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat

Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat voivat sisältää lyhytaikaisia sijoituksia, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa hankittuja varoja, eli jotka on hankittu tai syntyneet pääasiallisena tarkoituksena myydä ne lyhyen ajan kuluessa. Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.

Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja -velkojen käypien arvojen arvioidaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoja niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja -velkojen myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun velalliselle luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja. Lainoja ja saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla, ja niihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä. Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Lainoihin ja muihin saamisiin on luokiteltu lainasaamiset, myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat. Lainat ja muut saamiset sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Yli vuoden päästä erääntyvät laina- ja myyntisaamiset on diskontattu, mikäli niistä ei erikseen peritä korkoa, ja ajan kulumisen perusteella kirjattu korko on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin korkotuotoksi.

Myyntisaamiset esitetään taseessa alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä diskontatun koron osuudella sekä epävarmoilla saamisilla. Arvio epävarmoista saamisista perustuu raportointihetkellä avoinna olevien myyntisaamisten tarkasteluun. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun laiminlyöntiä tai viivästymistä. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan erilliselle myyntisaamisten vähennystilille, ja tappio kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli myyntisaamisen menetys on lopullinen, myyntisaaminen kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystililtä. Mikäli saamisesta, josta on kirjattu arvonalentumistappio, saadaan myöhemmin suoritus, kirjataan saatu suoritus tulosvaikutteisesti vähentämään liiketoiminnan muita kuluja. Mikäli saamisesta ei ole tehty arvonalentumiskirjausta myyntisaamisten vähennystilille, ja todetaan, että myyntisaamisen arvo on alentunut lopullisesti, tehdään arvonalentumiskirjaus suoraan vähentämään myyntisaamisia.

Lainasaamiset esitetään taseessa alkuperäiseen hankintahintaan vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Arvio epävarmoista saamisista perustuu raportointihetkellä avoinna olevien lainasaamisten erillistarkasteluun. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun laiminlyöntiä tai viivästymistä. Lainasaamisten arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Mikäli saamisesta, josta on kirjattu arvonalentumistappio, saadaan myöhemmin suoritus, kirjataan saatu suoritus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin varoihin tai lainoihin tai muihin saamisiin kuulumattomia rahoitusvaroja.

Glaston on luokitellut muut osakkeet kuin osakkuusyritysosakkeet myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutuksella vähennettynä ja ne sisältyvät omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon myyntihetkeen saakka, jolloin käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Noteeratut sijoitukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivän markkinahintaan. Sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, kuten esimerkiksi noteeraamattomat osakkeet ja muut sijoitukset, esitetään hankintahintaan tai sitä alempaan arvoon, mikäli sijoituksesta on kirjattu arvonalentuminen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat 

Rahavarat sisältävät käteisvarat sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, joiden jäljellä oleva maturiteetti hankintahetkellä on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat 

Rahoitusvelat kirjataan velan nostohetkellä saadun vastikkeen määrään perustuvaan käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin luokitellaan vaihtovelkakirjalaina, eläkelainat, lainat rahoituslaitoksilta, rahoitusleasingvelat, debentuurilaina, ostovelat sekä saadut ennakot. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat on esitetty erääntymisensä mukaisesti joko pitkä- tai lyhytaikaisissa veloissa. 

Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. 

Vuoden 2017 ja 2016 lopussa Glastonilla ei ollut vaihtovelkakirjalainoja.

 

 

 

 

Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty diskontatun koron osuus sekä oikaisuerinä myynnin välilliset verot ja käteisalennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.

Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja tuotot siirtyvät ostajalle. Yleensä tämä tapahtuu tavaran luovutushetkellä toimitusehdon mukaisesti. Myyntitulot palveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai kun työ on tehty.

Asiakaskohtaisesti räätälöidyt lasinjalostuskonetoimitukset tuloutetaan milestone-menetelmällä kahdessa milestonessa siten, että lasinjalostuskone tuloutetaan, kun konetoimitus lähtee valmistavalta tehtaalta ja koneen asennusosuus, kun konetoimitus on otettu asiakkaalla tuotantokäyttöön. Tuloutushetkellä kirjataan kuluksi tuloutettua osuutta vastaava määrä projektin arvioiduista kokonaismenoista. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen.

Glaston-konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyitä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Suoritukset eläkejärjestelyihin perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.

Suoritukset maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jota suoritus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden lisäksi Glastonilla on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, kuten etuuspohjaisia erorahajärjestelyitä. Näitä työsuhde-etuuksia käsitellään kuten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, ja ne esitetään erillään etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä.

Kunkin etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteet on laskettu erikseen. Etuuspohjaisista järjestelyistä on kirjattu taseeseen velka tai saaminen, joka on syntynyt eläkevelvoitteiden nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon erotuksena.

Etuuspohjaisten järjestelyiden velat on laskettu arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat eläkevelvoitteiden maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja –tappiot kirjataan laajaan tulokseen. Tuloslaskelmaan kirjataan kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Muut etuuspohjaisten nettovelkojen muutokset kirjataan laajaan tulokseen, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

Glaston Oyj Abp:lla on käytössä konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä.

Järjestelmän palkkiot maksetaan ohjelmasta riippuen joko osakkeina, rahana tai näiden yhdistelmänä edellyttäen, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde on voimassa ja ansaintakriteerit täyttyvät. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Kaikkien osakeperusteisten järjestelmien myönnettyjen etuuksien osakkeina suoritettava osa arvostetaan myöntämishetken käypään arvoon ja rahana suoritettava osa raportointihetken käypään arvoon tai osakkeiden luovutushetken käypään arvoon.

Kannustinjärjestelmien kuluvaikutus kirjataan ansaintajakson aikana tulosvaikutteisesti. Maksamattomien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien käteissuorituksena maksettavat osat kirjataan taseeseen velaksi ja osakkeina suoritettavat osat omaan pääomaan voittovaroihin veroilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmän perusteella syntyvät henkilösivukulut on kirjattu siltä osin kuin Glaston on velvollinen niitä maksamaan. Osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.

Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa.

Väliaikaiset erot muodostuvat pääosin poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, vaihto-omaisuuteen sisältyvän sisäisen katteen eliminoinnista, osakeperusteisista maksuista ja vahvistetuista tappioista.

Glaston sisällyttää vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin pääsääntöisesti vain rakennemuutoksista johtuvia eriä. Näihin voi sisältyä henkilöstövähennyksistä syntyviä kuluja, tuotevalikoiman rationalisoinnista syntyviä kuluja, tuotantorakenteen uudistamisesta johtuvia kuluja sekä toimipisteiden vähentämisestä syntyviä kuluja. Myös liikearvon arvonalentumistappio sisällytetään vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät kirjataan tulosvaikutteisesti siihen kulu- tai tuottoerään, mihin ne luonteensa puolesta kuuluvat, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Glaston esittää tunnuslukujen yhteydessä myös vertailukelpoisen liiketuloksen. 

Mikäli vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyvä kulu peruutetaan esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa, myös tämä peruutus esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. 

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisällytetään myös poikkeuksellisen suuret aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot tai -tappiot sekä konsernirakenteen muutoksista johtuvat luovutusvoitot tai -tappiot.

Liikearvo lasketaan osakkeiden hankintahinnan ja hankitun yrityksen nettovarojen käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvoa, joka on syntynyt 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yritysten hankinnasta, käsitellään hankitun yrityksen omaisuuseränä ja se muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän valuuttakurssilla. Liikearvo, joka on syntynyt ennen 1.1.2004 tehdyistä yrityshankinnoista, on merkitty tilinpäätökseen hankintahetken valuuttakurssia käyttäen.

Yrityshankinnat, jotka on tehty 1.1.2004 jälkeen, on kirjattu IFRS 3:n (Liiketoimintojen yhdistäminen) mukaisesti. Kauppahintaa on kohdistettu aineettomille hyödykkeille, mikäli nämä aineettomat hyödykkeet ovat täyttäneet IAS 38:n (Aineettomat hyödykkeet) mukaiset aktivointikriteerit. Ennen 1.1.2004 tehtyjen yrityshankintojen kirjanpitokäsittelyä ei ole oikaistu IFRS-säännösten mukaiseksi. Uudistettua IFRS 3 -standardia on noudatettu 1.1.2010 jälkeen tehdyissä liiketoimintojen yhdistämisissä.

IFRS 3:n mukaisesti liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvon kirjanpitoarvo testataan vuosittain arvonalentumistestillä. Testaus tehdään useammin, mikäli on viitteitä siitä, että liikearvon arvo on alentunut. Mahdolliset arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Glastonin liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä koituu yritykselle vastaista taloudellista hyötyä. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut liikearvosta erotetut aineettomat hyödykkeet kirjataan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

 

Atk-ohjelmat, patentit, lisenssit, tavaramerkit,
tuoteoikeudet                                       3-10 vuotta
Kehittämismenot                                   5 -7 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet             5-10 vuotta

Tutkimustoiminnan menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan, jos niiden pohjalta voidaan laatia suunnitelmat uusista tai olennaisesti parannetuista tuotteista, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia, ja konsernilla on riittävät voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tulosvaikutteisesti kirjattavat tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin. 

Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineettomien hyödykkeiden hankintamenoon, mikäli aineettomat hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään. Vuosina 2017 ja 2016 Glastonilla ei ollut ehdot täyttäviä omaisuuseriä.

 

Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäiseen hankintamenoonsa, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit, välittömän työn ja kohdistettavissa olevan osuuden valmistuksen yleismenoista. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryritysten aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.

Poistot on laskettu hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan mukaisina tasapoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat                       25 – 40 vuotta
Raskaat koneet                                            10 – 15 vuotta
Kevyet koneet, laitteet ja kalusto                     3 – 5 vuotta
Atk-laitteet                                                     3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet                          5 – 10 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan kuluihin.

Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina ja niiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.

Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon, mikäli aineelliset hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään. Vuosina 2017 ja 2016 Glastonilla ei ollut tällaisia ehdot täyttäviä omaisuuseriä.

 

Lopetettu toiminto on segmentti tai merkittävää maantieteellistä aluetta edustava yksikkö, joka on luovutettu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Samassa erässä esitetään myös verojen jälkeiset voitot tai tappiot, jotka on kirjattu lopetetun toiminnon muodostavien omaisuuserien tai luovutettavien erien ryhmän arvostamisesta käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai niiden luovutuksesta. Vertailuvuoden tiedot on oikaistu.

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä oleviksi ja esitetään taseessa omana eränään, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä voidaan luokitella myytävänä oleviksi, niiden on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan ja myynnin tulee olla erittäin todennäköinen. Tämän lisäksi on voitava olettaa, että myynti kirjautuu toteutuneeksi vuoden sisällä luokittelusta.

Myytävänä olevaksi luokiteltu omaisuuserä arvostetaan taseessa kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, eikä siitä tehdä poistoja.

Myös luovutettavien erien ryhmään kuuluvat velat esitetään taseessa omana eränään.

IFRS 5:n (Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot) mukaista pitkäaikaisten varojen luokittelua ei sovelleta takautuvasti, mikäli standardin edellyttämiä arvostuksia ja muuta informaatiota ei ole niiltä ajankohdilta, jolloin luokitteluedellytykset ovat täyttyneet.

Glaston suorittaa vuotuiset liikearvon arvonalentumistestaukset neljännellä vuosineljänneksellä. Mikäli liikearvon arvonalentumisesta ilmenee kuitenkin viitteitä, tehdään arvonalentumistestaus aiemmin tilikauden aikana. Muiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot tarkistetaan raportointikauden päättymispäivänä tai muulloin, mikäli tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä omaisuuserän käyvän arvon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot, tai sitä korkeamman käyttöarvon perusteella. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Mikäli viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aiempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvon arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Kerrytettävissä olevat rahavirrat on laskettu perusteltavissa olevien oletusten ja ennusteiden pohjalta. Rahavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin suunnitelmiin tai ennusteisiin, kuitenkin korkeintaan viiden vuoden ajalta. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut. Kerrytettävissä olevan rahamäärän diskonttauskorkona on käytetty keskimääräistä pääoman kustannusta. Se on määritelty ennen veroja ja sen voidaan katsoa kuvastavan markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä riskeistä. Omaisuuserien arvon alentumisesta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään käyttäen FIFO-menetelmää tai painotettua keskiarvoa. Nettorealisointiarvo on hyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla myyntikustannuksilla ja hyödykkeen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineista ja välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä systemaattisesti kohdistetun osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Glastonin koneprojektien ei yleensä katsota olevan IAS 23 -standardin mukaisia ehdot täyttäviä omaisuuseriä, joten vieraan pääoman menoja ei normaaleissa konetoimituksissa sisällytetä vaihto-omaisuuden hankintamenoon.

Vaihto-omaisuuteen sisältyvät käytetyt koneet arvostetaan hyödykekohtaisesti siten, että käytetyn koneen kirjanpitoarvo ei ylitä määrää, jonka odotetaan saatavan koneen myynnistä. Tätä määrää arvioitaessa huomioidaan käytetyn koneen myyntikuntoon saattamisesta aiheutuvat kulut.

Vaihto-omaisuuteen sisältyvät uusien tuotteiden prototyypit arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.

Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka on saatu aineellisten hyödykkeiden hankintaan, kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenon vähennyksiksi.

Maksut Glaston-konsernin muista vuokrasopimuksista kuin rahoitusleasingsopimuksista kirjataan vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

Ne aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa Glastonille siirtyy olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Leasingvuokravelat vähennettynä rahoituskuluilla on kirjattu korollisiin velkoihin, ja korko-osuus kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluksi vuokrakauden aikana.

Glaston on vuokrannut tuotannolliseen käyttöön koneita ja laitteita, jotka on käsitelty rahoitusleasingsopimuksena ja josta konserniin on kirjattu rahoitusleasing saaminen.

Taseeseen merkitään varaus, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja, ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuseen oikeuttava tuote myydään. Takuuvarauksen määrä on arvioitu aiempina tilikausina toteutuneiden takuumenojen perusteella. Takuuvaraus on jaettu pitkä- ja lyhytaikaiseen takuuvaraukseen takuuajan pituudesta riippuen.

Varausten määrän ja todennäköisyyden arviointi sisältää johdon arvioita ja oletuksia. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Glaston Oyj toteutti kesäkuussa 2015 esikäsittelykoneliiketoiminnan myynnin ja uudelleenorganisoi liiketoiminta- ja raportointirakenteensa. Tästä johtuen Glaston arvioi uudelleen raportoitavia segmenttejään ja yhdisti 1.7.2015 alkaen aikaisemmin erikseen raportoidut toimintasegmentit, Machines ja Services – segmentit, yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Jäljelle jäävä liiketoiminta koostuu lämpökäsittelykoneiden valmistuksesta ja myynnistä sekä koneiden palvelutoiminnasta.

Raportoitava segmentti noudattaa konsernitilinpäätöksen laatimis- ja arvostusperiaatteita. Raportoitava segmentti muodostuu toimintasegmenteistä, jotka on yhdistelty raportoitavaksi segmentiksi IFRS 8.12 kriteerien mukaisesti. Toimintasegmentit on yhdistelty, kun tuotteiden ja palvelujen luonne on samankaltainen, tuotantoprosessien luonne on samankaltainen, samoin kuin asiakastyyppi.

Myös tuotteiden jakelussa ja palvelujen tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat samanlaiset. Segmentin sisäisissä liiketoimissa Glaston noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.                                                                                                                                                            Raportoitavasta segmentistä on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Lisäksi konsernin johto käyttää harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa, ja mikäli on mahdollista valita kahden vaihtoehtoisen kirjaustavan välillä, myös kirjaustavan valinnassa.

Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy omaisuuserien arvonalentumistestauksiin, yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiin arvoihin ja taloudellisiin vaikutusaikoihin, muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen arvioituun vastaiseen taloudelliseen hyötyyn, vaihto-omaisuuden ja myynti- ja lainasaamisten arvostukseen, laskennallisten verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen, arvioon varausten määrästä ja todennäköisyydestä sekä etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattisiin oletuksiin.

Johdon harkintaa edellyttävistä arvioista ja arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta tai pääomanpalautuksesta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako/pääomanpalautus kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen esitetään oman pääoman vähennyksenä. Omien osakkeiden luovutuksesta saatu voitto tai tappio kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon verovaikutuksella vähennettynä.

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Glastonin tilauskanta sisältää konsernin raportointikauden päättymishetkellä olevat toimittamattomat sitovat tilaukset. Uuskonetilaukset ja konepäivitykset kirjataan tilauskantaan vasta kun on saatu sekä sitova sopimus että ennakkomaksu tai remburssi.

Glastonin saatuihin tilauksiin kirjataan raportointikaudella tilauskantaan kirjatut sitovat toimitussopimukset sekä huoltoliiketoiminnan liikevaihto, mukaan lukien varaosa- ja työkalumyynti. Huoltoliiketoimintaan kuuluvista koneiden päivityksistä kirjataan saatuihin tilauksiin raportointikaudella tilauskantaan kirjatut sitovat toimitussopimukset.

Raportit ja esitykset

IR-Kalenteri

2019
14.1.2019Hiljainen jakso alkaa
6.2.2019Ilmoitus yhtiökokouksen asialistalle lisättävästä asiasta
12.2.2019Tilinpäätöstiedote 2018
26.2.2019Ylimääräinen yhtiökokous
5.3.2019Danske Small & Mid Cap day
Viikko 11, 2019Vuosikertomus 2018
29.3.2019Hiljainen jakso alkaa
4.4.2019Yhtiökokous
5.4.2019Pääomanpalautuksen irtoamispäivä
8.4.2019Pääomanpalautuksen täsmäytyspäivä
25.4.2019Pääomanpalautuksen maksupäivä
29.4.2019Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2019
9.5.2019Sijoitusmessut, Tampere
9.7.2019Hiljainen jakso alkaa
8.8.2019Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2019
27.9.2019Hiljainen jakso alkaa
28.10.2019Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2019

Sijoittajasuhteet

Yhteystiedot


Joséphine Mickwitz,
Johtaja, sijoittajasuhteet, viestintä ja markkinointi

Puh. +358 10 500 5070
Matkapuhelin: +358 400 784 889
josephine.mickwitz[at]glaston.net

Käynti- ja postitusosoite:
Glaston Oyj Abp
Lönnrotinkatu 11
FI-00120 Helsinki

Tiedonantopolitiikka

Glastonin tiedonantopolitiikassa kuvataan periaatteet ja menettelyt, joiden mukaisesti yhtiö tiedottaa pääomamarkkinoille. Glaston pyrkii varmistamaan, että kaikilla markkinatoimijoilla on viivytyksettä ja samanaikaisesti käytössään olennaista ja riittävää tietoa Glastonin rahoitusvälineen arvon määrittämiseksi.

Listattuna yhtiönä Glaston noudattaa EU:n säädöksiä, Suomen lakeja, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Finanssivalvonnan sekä Glastonin vahvistamia, kulloinkin voimassa olevia sisäisiä ohjeita.

Hallituksen hyväksymä tiedonantopolitiikka toimitetaan kaikkiin Glastonin yksiköihin eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tiedonantovelvoitteet ja -rajoitukset ymmärretään laajalti. Politiikka tarkastetaan määräajoin, ja sitä muutetaan tarvittaessa.  Lue koko dokumentti